Sotasampo avaa talvi- ja jatkosodan aineistot kansalaisille ja tutkijoille
Kuvassa on Sotasammon Tapahtumat-näkymä, joka esittää talvi-ja jatkosodan poliittisia ja sotilaallisia tapahtumia aikajanalla ja viiden päivän aikaikkunaan (suorakulmio keskellä) sisältyvät tapahtumat kartalla. Taustalla näkyvä lämpökartta lasketaan aikaikkunan aikana menehtyneistä sotilaista Kansallisarkiston sotasurmadatan perusteella. Ikkunaa ajassa siirtämällä muuttuvat tapahtumat ja sotasurmien määrää ilmaisevan lämpökartan väritys (punainen-keltainen-vihreä) muuttuu, mikä antaa yleiskuvan tapahtumien kehittymisestä ajan ja paikan suhteen. Oikealla näkyy valittuun tapahtumaan liittyviä valokuvia puolustusvoimien kuva-arkistosta sekä tietoa sotasurmien syistä.
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkijat ovat toteuttaneet laajan yhteistyöverkoston kanssa Sotasampo-tietopalvelun, joka kokoaa yhteen talvi- ja jatkosotaan liittyviä keskeisiä kansallisia tietoaineistoja linkitettynä avoimena tietona. Palvelun tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomen historiasta yli miljoonan toisiinsa yhdistetyn tiedonpalasen avulla.
– Verkossa on paljon Suomen viime sotiin liittyvää tietoa, mutta se ei ole ollut saatavilla datana tutkijoiden ja sovellusten käytettäväksi, professori Eero Hyvönen kertoo palvelun taustoista.
Internetin tietosisällöt on yleensä esitetty muodossa, joka on tarkoitettu ihmisen eikä koneen tulkittavaksi. Linkitetyn tiedon (Linked Data) avulla hakukoneille ja muille sovelluksille voidaan kertoa sisältöjen merkitys, mikä mahdollistaa tietojen yhdistämisen ja älykkäiden sovellusten kehittämisen. Datapalvelun pohjalta rakennettu Sotasampo.fi-portaali palvelee loppukäyttäjiä, kuten sotahistoriasta kiinnostuneita kansalaisia. Sotasammossa voi esimerkiksi nimihaun kautta etsiä omaan, sodassa menehtyneeseen sukulaiseensa tai tiettyyn upseeriin liittyviä sotatapahtumia ja aineistoja.
– Palvelussa on mukana Kansallisarkistosta runsaasti tietoaineistoja, kuten tiedot yli 95 000 vuosina 1939–1945 menehtyneestä, 26 500 joukko-osastojen sotapäiväkirjaa sekä satoja joukko-osastojen organisaatiokortteja. Joukko-osastojen tapahtumia voidaan nyt ensimmäistä kertaa visualisoida kartoilla ja aikajanoilla, tässä myös Maanmittauslaitoksen historiallisia Karjalan karttoja ja paikkatietoa hyödyntäen. Tietoja voidaan myös täydentää eri datalähteiden avulla, kuten puolustusvoimien SA-kuva-arkiston 160 000 autenttisella kuvalla ja filmimateriaalilla, kertoo Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta.
Aineistoa kansalaisilta
Hankkeen tietojenkäsittelyyn liittyvä innovaatio on eri tietokantojen aineistojen rikastaminen toistensa avulla. Tämä tapahtuu linkittämällä niitä tapahtumien ja yhteisten käsitteiden muodostamien verkostojen eli ontologioiden kautta.
– Kansalaisten lisäksi Sotasampo tarjoaa aineistoja esimerkiksi laskennallisten ihmistieteiden tutkijoille sekä ohjelmoijille dataa ja työkaluja uusien Sotasampo.fi:n kaltaisten sovellusten kehittämiseen, kiteyttää Hyvönen.
Sotasampo julkaisee aineistoja yhteistyössä Kansallisarkiston, puolustusvoimien, Maanmittauslaitoksen, Suomen Sotahistoriallisen Seuran, Yleisradion ja muun yhteistyöverkoston kanssa. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âökumppaneiden roolina on ollut arkistojen datan toimittaminen ja avaaminen kaikkien käytettäväksi sekä dataan liittyvän asiantuntemuksen tuominen projektiin. Seuraavaksi tutkimushanke selvittää mahdollisuuksia sotaan liittyvien aineistojen ja tiedon keräämiseksi sotahistorian harrastajilta ja yksittäisiltä kansalaisilta.
– Pyrimme joukkoistamaan Sotasammon kaikkein asianosaisten tahojen kesken. Se voi tarkoittaa sitä, että palvelun käyttäjät voivat itse täydentää tietokannassa jo valmiiksi olevia tietoja esimerkiksi omia kuvia tai kirjeitä lisäämällä, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Eetu Mäkelä.
Sotasampo on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -Âhankekokonaisuutta ja mukana valtioneuvoston kanslian Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmassa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Aalto-yliopisto
Professori Eero Hyvönen
puh. 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi
- (sotasampo.fi)
- (seco.cs.aalto.fi)
- (seco.cs.aalto.fi)
- (ldf.fi)
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.