Uutiset

Sotasurmasampo 1914–1922 tuo yhteen tiedot Suomen sadan vuoden takaisten sotien uhreista – data on vapaasti hyödynnettävissä

Julkaistu:
Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918.
Punavankeja Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. (CC-BY Tampere 1918, kuvaaja E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto.)

Uusi verkko- ja datapalvelu yhdistää tiedot vuoden 1918 sisällissodan ja sen aikaisten vankileirien sekä ensimmäisen maailmansodan ja heimosotien uhreista. Sotasurmasampo 1914–1922 -tietopalvelu laajentaa ja uudistaa Kansallisarkiston aiempaa Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokantapalvelua. Uudessa verkko- ja datapalvelussa julkaistaan ensimmäistä kertaa sotasurmiin liittyvät aineistot avoimena, linkitettynä datana, jota esimerkiksi tutkijat voivat vapaasti hyödyntää.

”Aineistoja on hankkeen puitteissa laajennettu merkittävästi eri lähteistä ja mukaan on otettu muun muassa sisällissodan taisteluihin liittyvä uusi tietokanta”, kertoo Aalto-yliopiston professori ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen johtaja Eero Hyvönen. ”Jokaiselle noin 41 000 sodissa surmatulle on semanttisen webin teknologioiden avulla luotu oma ’kotisivu’ yhdistelemällä häneen liittyviä, eri lähteistä saatuja tiedon murusia.”

Hyvösen mukaan uusi järjestelmä tarjoaa tutkijoille ja kaikille muille aiheesta kiinnostuneille aiempaa huomattavasti monipuolisemman, ”älykkään” hakukoneen ja työkalupakin aineistoihin tutustumista varten. Siinä on perinteisten suodatustoimintojen ohella mukana valmiita, aiheen tutkintaa helpottavia työkaluja datan analysointiin ja visualisointiin. ”Suodatetut sisällöt voi myös helposti ladata omalle koneelle jatkokäsittelyä ja esimerkiksi taulukkolaskentaa varten.”

Keskiviikkona julkistettavan uuden verkko- ja datapalvelun ovat luoneet tutkijat Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston HELDIG-keskuksen Semanttisen laskennan tutkimusryhmästä yhteistyössä Kansallisarkiston asiantuntijoiden kanssa. ۳ٱ𾱲ٲötä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Sotasurmasammon julkistustilaisuus pidetään Kansallisarkistossa 20.11.2019.

äپdz:

Avoin kutsu julkistustilaisuuteen:
Hankkeen kotisivu:

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus (HELDIG)
Puh 050-3841618
eero.hyvonen@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Keskellä valokuva Eloi Molinerista ja tiimitovereista konferenssin lavalla, ympärillä kuvat palkinnoista.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana

Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kaksi ihmistä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf, istuvat harmaissa nojatuoleissa tumman verhon edessä. Toinen pukeutunut siniseen pukuun, toinen ruskeaan mekkoon.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila

Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.
Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Henkilö, jolla on värikäs paita ja ruskea hattu, puhuu mikrofoniin, taustalla kuva metsänäkymästä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa

Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.