Sote-uudistuksella voidaan saavuttaa jopa 2-3 miljardin euron säästöt
Sote-uudistuksella on mahdollista parantaa palvelujen laatua ja luoda kustannustehokas palvelurakenne. Tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallien käyttöönotolla voidaan kansantaloudessa säästää parhaimmillaan 2-3 miljardin euroa. Tällaisiin tuloksiin Aalto-yliopiston tutkijat päätyivät KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemassa ”Miten sote-uudistus toteutetaan?” tutkimuksessa.
"Suomessa on kansainvälisestikin katsoen hyvätasoinen terveydenhuollon järjestelmä. Taloudellinen tilanne edellyttää kuitenkin säästöjä myös sote-sektorilta. Olemme pyrkineet hahmottelemaan kuusikohtaisen ohjelman, joka on hallintomallista riippumaton, ja jolla säästöt on mahdollista saavuttaa ilman, että palveluiden laadun tarvitsee kärsiä. Säästö syntyy rakenneuudistuksesta", tutkimuksen tehneet professori Teemu Malmi, professori Erkki Vauramo ja tutkija Petra Kinnula kertovat.
Nopeita säästöjä
Tutkimuksen mukaan terveydenhuolto kannattaisi tuottaa kaksiportaisesti: keskitetyissä sairaaloissa ja hajautetuissa lähipalveluissa Kuusikohtaiseen ohjelmaan kuuluvat palveluverkkopohjaisen, alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakentaminen, tasalaatuisen, alueellisen kuntoutusjärjestelmän rakentaminen, hoivakotijärjestelmän uudistaminen, kotihoidon sallivien palvelukorttelien rakentaminen eläkeläisille, maakunnallisiin terveysohjelmiin panostaminen sekä yhteistyön kehittäminen kolmannen sektorin kanssa.
Sote-uudistus pelkistettynä. Lähde: Miten sote-uudistus toteutetaan?
Uusien sote-alueiden määrä voisi tutkijoiden mukaan olla 12–13. Uudistuksen avulla kestävyysvajetta voidaan supistaa nopeastikin. Jo laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella saavutetaan noin miljardin euron säästö. Lääketieteellisten tukipalvelujen (laboratorio ja kuvantaminen) sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisen säästöpotentiaali on arviolta useita satoja miljoonia euroja. Kehittämisohjelmalla synnytetään alueille toimiva kokonaisuus ja luodaan ratkaisuja ikääntymisen aiheuttaman kustannuskriisiin.
Tutkimuksen rahoittivat Kunnallisalan kehittämisäätiö KAKS ja yhdeksän sairaanhoitopiiriä. Koko tutkimus on luettavissa KAKS:n
äپٴᲹ:
Professori Teemu Malmi
puh. 0405100827
teemu.malmi@aalto.fi
Professori Erkki Vauramo
puh. 050 326 8576
erkki.vauramo@aalto.fi
Tutkija Petra Kinnula
puh. 0400 143 894
petra.kinnula@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.