Suomalaisen elokuvakäsikirjoittamisen alkuvuodet olivat ristiriitaista aikaa
Raija Talvio selvitti elokuvataiteen alan väitöskirjassaan olosuhteita ja arvoja, jotka ohjasivat suomalaisen elokuvan käsikirjoittamista äänielokuvan alkuaikoina. Filmikirjailijat – elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 avaa esiripun niihin olosuhteisiin, joissa suomalainen käsikirjoittajien ammattikunta alkoi muotoutua.
Elokuvan alkuvuosikymmenenä sen laadusta ja suunnasta käytiin kiivasta keskustelua, ja odotukset olivat osittain hyvinkin ristiriitaiset.
– Tuottajat halusivat nostaa elokuvan arvostusta ja hakivat aiheita arvokkaista kansallisista teoksista kuten Kalevalasta ja Aleksis Kiven kirjoista. Arvostusta ja laatua haettiin myös sillä, että tunnettuja kirjailijoita rekrytoitiin elokuvakäsikirjoittajiksi. Esimerkiksi Mika Waltarin kynästä syntyi elokuva Kulkurin valssi, kertoo Talvio.
Vastakkaisen näkemyksen mukaan tärkeintä oli nähdä elokuvan ainutlaatuisuus taidemuotona. Elokuvan tuli itse luoda omat aiheensa. Ajateltiin, että elokuvakäsikirjoittajana toimimiseen ei riitä pelkkä kirjallinen kyky, tarvittiin myös elokuvallisuuden tajua eli ”filmivaistoa”.
Skenaristin kynästä
Kun Suomessa tehtiin vuonna 1932 vain kaksi elokuvaa, oli ensi-iltoja vuosikymmenen lopulla jo yli kaksikymmentä vuosittain. Se on yhtä paljon kuin pitkiä näytelmäelokuvia tehdään nykyään.
Vuonna 1941 Suomi-Filmissä ja Suomen Filmiteollisuudessa oli kummassakin yksi kuukausipalkkainen skenaristi, joka kirjoitti ja teki sovituksia. Näiden lisäksi oli kirjoittajia tai kirjoittaja-ohjaajia, jotka tekivät muun toimintansa ohessa käsikirjoituksia.
Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitoksella elokuvakäsikirjoittamista on opetettu 20 vuotta. Alaa voi opiskella myös muissa oppilaitoksissa. Kuinka paljon käsikirjoittajien ammattikunta on muuttunut 80 vuodessa?
– Nykypäivän käsikirjoittajat toimivat samalla tavalla ristiriitaisten odotusten ja mielikuvien keskellä. Elokuvakäsikirjoittajan oletetaan toisinaan olevan itsenäisesti luova, vapaa taiteilija ja toisinaan taas viihdeteollisuuden tuotantotiimin moneen mukautuva jäsen; runoilija tai tuotekehittelijä tilanteesta riippuen.
äöپܳܲ
Raija Talvion väitöskirja Filmikirjailijat – elokuvakäsikirjoittaminen Suomessa 1931–1941 tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 13.11.2015 klo 12, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii TaT Riina Hyytiä.
Väitöskirjojen tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: , tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, puh. 050 313 7086.
äپٴᲹ:
Raija Talvio
raija.talvio@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.