Uutiset

Suomalaiset ovat etätöissä tuotteliaita ja tyytyväisiä, mutta työyhteisön fyysinen etäisyys nakertaa jaksamista – uusia työtapoja tarvitaan

Vajaa vuosi pandemia-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski.

Vajaa vuosi pandemia-aikaa ja etätöitä, ja valtaosa tietotyötä tekevistä suomalaisista – yli 86 prosenttia – on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä. Toisin kuin etukäteen pelättiin, suomalaiset ovat onnistuneet pitämään kiinni työajoista myös etätöissä ja työn ja vapaa-ajan tasapaino koetaan hyväksi.

LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist johtaa yliopistojen konsortiohanketta, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.

”Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän”, Blomqvist sanoo.

Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja

FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.

"Kommunikaation laatu on keskeinen tekijä etätyön sujuvuuden kannalta, vaikka käytössä olevat välineet ovat olleet suhteellisen perinteisiä. Pääasiassa viestejä vaihdetaan sähköpostien ja etäkokousten avulla. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalista media käytetään suhteellisen vähän. Kaiken kaikkiaan useimmat kaipaavat kollegojensa tapaamista kasvokkain", sanoo Aalto-yliopiston senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian emeritusprofessori Matti Vartiainen.

Vielä julkaisemattomat tutkimustulokset kertovat, että erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista.

Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.

”Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä”, Blomqvist sanoo.

Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.

Tutkimushanke jatkuu tällä hetkellä Business Finlandin rahoittamana Co-Creation -hankkeena. Lisäksi jo kerättyä laadullista aineistoa analysoidaan Aallon tutkijoiden toimesta toimintakäytäntöjen ja palvelujen kehittämiseksi.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla. Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, Ylen sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.

äپٴᲹ:

Matti Vartiainen, senior advisor, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693

Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, ղöٱlaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392

Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819

Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.