Suomalaisstartupin keksintö vauhdittaa koronaviruksen testaamista
XFoldin kehittämä tuote näyttää päällepäin tavalliselta lasilta. Ainutlaatuisen nanopinnoitteen ansiosta se on kuitenkin voimakas signaalinvahvistaja, joka voidaan integroida jo olemassa oleviin mikroskooppeihin. Nanopinnoite kasvattaa mikroskoopin antaman kuvan tarkkuuden jopa monikymmenkertaiseksi, mikä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös koronavirusepidemian vastaisessa taistelussa.
”Nykyisin koronavirus voidaan tunnistaa näytteestä 3–5 vuorokautta altistumisen jälkeen. Meidän teknologiamme lyhentää aikaa jopa 24 tuntia. Myös tutkittavien lääkkeiden vaikutus havaitaan nopeammin ilman, että laitteita tai työprosesseja tarvitsee uusia”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Timo Jäntti.
Vuonna 2019 Aalto Startup Centeristä ponnistanut XFold on testannut teknologiaansa muun muassa biolääketieteen ja virologian asiantuntijoiden kanssa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Viikin Biocenterissä ja Meilahden Biomedicumissa sekä monien kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa muun muassa Japanissa ja Yhdysvalloissa.
”Olemme pilotoineet teknologiaamme virusten tutkimisessa esimerkiksi Stanfordin yliopiston kanssa ja huomanneet sen mahdollisuudet koronaviruksen diagnosoimisessa ja lääketestauksessa. Teknologiamme on avannut tutkijoille lääketieteen maailmassa aivan uusia mahdollisuuksia”, Jäntti sanoo.
XFold työllistää suoraan kolme henkilöä. Muun muassa Business Finlandin ja Butterfly Venturesin rahoittama yritys keskittyy nyt sataprosenttisesti teknologian mahdollisuuksiin koronaepidemian vastaisessa työssä. Erityisen suuri potentiaali on Jäntin mukaan köyhemmissä maissa.
”Nanopinnoitteemme voidaan lisätä lähes mihin tahansa lasialustoihin ja sensoreihin, joille näytteet laitetaan. Se on yksinkertainen ja edullinen ratkaisu, joka voisi nostaa köyhempien maiden terveydenhoidon laboratorioiden diagnostiikkatarkkuuden länsimaiden tasolle”, Jäntti sanoo.
Nanopinnoitettu lasi voi tulevaisuudessa vauhdittaa myös monien muiden lääkkeiden kehittämistä. Perinteisesti tutkittavat solut on pitänyt valkaista, jotta soluja olisi mahdollista tarkastella mikroskoopilla ja ottaa niistä kuvia. Valkaisuprosessi kuitenkin lyhentää solujen elinikää, mikä vaikeuttaa kemiallisten aineiden kuten lääkkeiden vaikutusten tutkimista. Nanopinnoitetun lasin ansiosta valkaisua ei tarvita, joten elävää solua on mahdollisuus seurata huomattavasti pidempään.
”XFold Imagining on esimerkki, kuinka teknologia auttaa selättämään tämän nykyisen kriisin – ja ratkaisemaan tulevia. Aalto Startup Center haluaa olla tässä ehdottomasti mukana eturintamassa omalla panoksellaan”, Aalto Startup Centerin johtaja Marika Paakkala.
Lue lisää uutisia
Kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen: ”Haluan nähdä, mihin bioteknologian osaamista voi käytännössä soveltaa”
Kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi bioteknologian, palaset loksahtivat kohdalleen. Hän on löytänyt oman alansa ja tekee nyt diplomityötä unelmiensa yrityksessä.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.