Suomalaisten datankäyttö kasvaa vauhdilla ja lisää koko informaatiosektorin sähkönkulutusta
Teollisuuden ja kuluttajien IP-liikenteen ja datan käyttö on kasvanut huimasti viidentoista viime vuoden aikana. Suomessa vuosina 2011-2017 kiinteän verkon datan käyttö kasvoi seitsenkertaiseksi ja mobiilidatan jopa 25-kertaiseksi. Viime vuosina kasvuvauhti on hidastunut, mutta tutkijat uskovat kasvun jatkuvan edelleen tulevina vuosina.
Tiedot käyvät ilmi , joka julkistettiin maanantaina 8. kesäkuuta. Aallon ja Etlan tutkijat käyvät raportissaan läpi, kuinka informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö kasvoi vuosina 2011–2017.
Viime vuosikymmenellä informaatiosektori ja ohjelmistopohjaiset sovellukset ottivat entistä isomman roolin ihmisten ja organisaatioiden arjessa. Digitaalisia palveluita, mobiilisovelluksia ja ohjelmistoja hyödynnetään enenevissä määrin niin arkisessa yhteydenpidossa kuin yritysten toiminnassa.
Suomessa yksinään mobiilidatan käyttö kasvoi tarkastelujaksolla keskimäärin 72 prosenttia vuodessa. Suomessa mobiilidatan osuus datan kokonaiskäytöstä on nyt noin 29 prosenttia. Sen osuus suhteessa kiinteän verkon dataan kasvaa verrokkimaita nopeammin. Ilmiötä selittää kaksi tekijää: Suomessa kuluttajille on tarjolla kiinteähintaisia liittymiä, joihin kuuluu rajattomasti dataa, ja Suomella on vahva rooli mobiiliteknologioiden kehittäjänä.
Kuluttajien mobiilidatan lisääntyvä käyttö ei kuitenkaan näy kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvuna vaan sähkönkäytön kasvuna koko informaatiosektorin energiankulutuksessa. Videoiden katsominen puhelimelta ei siis kasvata vain yksittäisen kuluttajan vaan koko ICT-alan sähkönkulutusta. Merkittävimmin IP-liikennettä on lisännyt kuluttajien datapalveluiden käyttö, etenkin streaming-palvelut.
Kun valtiot, yritykset ja erilaiset organisaatiot pyrkivät siirtymään kohti vähähiilistä taloutta, informaatiosektorin rooli on kaksijakoinen. Yhtäältä on esitetty, että informaatiosektori tehostaa energiankulutusta ja muodostaa pohjan vihreämmälle taloudelle. Toisaalta informaatiosektorin energiankäytön kasvu ja harvinaisten metallien massiivinen käyttö käytettävissä laitteissa on nähty myös uhkana kestävälle kehitykselle.
Suomessa sähkönkäyttö edustaa nyt jo 68,7 prosenttia koko informaatiosektorin energiankäytöstä. Vuosien 2011-2017 aikana koko informaatiosektorin sähkönkäyttö on kasvanut 13,9 prosenttia. Toimialan sisällä erityisen voimakasta kasvu on tietojenkäsittelypalveluissa, joissa sähkönkäyttö on kasvanut peräti 130,9 prosenttia samalla aikavälillä. Tietojenkäsittelypalveluihin luetaan muun muassa palvelinkeskukset, joiden määrä Suomessa jatkaa kasvuaan. Vuonna 2017 informaatiosektorin osuus koko Suomen sähkönkäytöstä oli yksi prosentti.
"Informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutus muodostaa jatkossa yhä merkittävämmän osan Suomen sähkönkulutuksesta. Sähkö on kuitenkin Suomessa suhteellisen puhdas energiamuoto, mutta ICT-alan muut energianlähteet tulisi saada myös kestävälle pohjalle. Esimerkiksi sähkökatkoksen aikana turvaudutaan varavoimana lämpöön ja polttoaineisiin, jotka perustuvat tällä hetkellä ilmastoa kuormittaviin fossiilisiin polttoaineisiin", huomauttaa Etlan johtava tutkija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä.
"Tutkimuksen perusteella IP-liikenteen ja datan määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta alan sähkönkulutus ei ole kasvanut vastaavalla vauhdilla. Sen sijaan informaatiosektorin sähkönkulutuksen suhteellinen osuus koko maan sähkön kokonaiskulutuksessa Euroopassa näyttäisi olevan vahvasti sidoksissa palvelinkeskusten määrään. Eli nyt kerätyn tiedon valossa alan sähkönkulutuksen kasvu painottuu vahvasti palvelinkeskuksiin, ei niinkään tietoliikenneverkkoihin", toteaa Aalto-yliopiston tutkija Kari Hiekkanen.
Tutkijat saivat muodostettua hyvän kokonaiskäsityksen informaatiosektorin energian- ja sähkönkulutuksesta Tilastokeskuksen ja Eurostatin avoimen datan ansiosta. Koska avointa tilastotietoa oli hyvin saatavilla paitsi Suomesta myös muualta Euroopasta, he pystyivät myös vertailemaan Euroopan maita keskenään.
Raportti on laadittu osana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman työtä ja Suomen Akatemian rahoittamaa Teollisuuden digitaalinen murros -tutkimusprojektia.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Kari Hiekkanen
Tutkija, Aalto-yliopisto
Puh. 050 5730 389
kari.hiekkanen@aalto.fi
Timo Seppälä
Johtava tutkija, Etla
Työelämäprofessori, Aalto-yliopisto
Puh. 046 851 0500
timo.seppala@etla.fi
Hiekkanen, Kari - Seppälä, Timo - Ylhäinen, Ilkka: Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa. ().
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.