Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Energiaköyhyydellä tarkoitetaan korkeiden energiamenojen ja pienten tulojen yhtäaikaisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että merkittävä osa energiaköyhyyttä kokevista kotitalouksista lämmittää kotinsa sähköllä tai öljyllä. He asuvat tyypillisesti ydinkeskustojen ulkopuolella ja he kuuluvat kolmeen alimpaan tulokymmenykseen.
Energiaköyhyyttä kokevat erityisesti yksinasuvat naiset. Myös lasten suurempi määrä lisää energiaköyhyyden riskiä, kun taas kahden aikuisen perheissä köyhyysriski on yhden aikuisen kotitalouksia pienempi.
Tutkijoiden mukaan Suomessa ei ole riittävästi tunnistettu energiaköyhyyden yhteiskunnallisia ja rakenteellisia syitä. Myös energiaköyhyyden vaikutuksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin sekä keinoja tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia on tarkasteltu liian vähän.
”Kaikkein vakavimmin energiakustannukset rasittavat kotitalouksia, joissa on suora sähkölämmitys ja joiden asukkailla ei ole ollut varaa tehdä energiaremontteja. Toinen keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä on sähkön siirtomaksut, jotka voivat olla maaseudulla moninkertaiset verrattuna edullisimpiin keskusta-alueisiin. Naisia energiaköyhyyteen ajavat osaltaan pienemmät palkat ja eläkkeet”, Aalto-yliopiston akatemiatutkija Sini Numminen sanoo.
Keinot vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen vaihtelevat
Keinot hallita sähkölaskun hintaa ovat rajalliset kodeissa, joissa lämmitys perustuu käytännössä pelkkiin sähköpattereihin. Näissä taloissa kulutuksen älykäs ohjaus ei ole mahdollista.
”Ainoa keino voi olla pattereiden sulkeminen tai lämpötilan merkittävä alentaminen. Kylmässä asumisella voi olla vakavia terveydellisiä, mielenterveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia. Häpeä tilanteesta ja avuttomuuden tunne vievät voimia tavoilla, joita on vaikea mitata”, Numminen sanoo.
Suomessa arviolta neljänneksellä kotitalouksista on suora sähkölämmitys. Juuret johtavat 1970-luvun öljykriisiin, jonka jälkeen Suomessa investoitiin voimakkaasti sähköntuotantoon. Sähkölämmityksen asentaminen oli helppoa ja sähkö vuosikymmeniä halpaa. Myöhemmin energiamarkkinoiden rakennemuutos, fossiilisista polttoaineista irtautuminen, Venäjä-riippuvuuden vähentäminen ja uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon kasvu ovat muuttaneet markkinoita perustavanlaatuisesti.
”Öljylämmityksestä luopumisen tuet ja energiakriisin aikaiset sähkötuet ovat ohjautuneet pitkälti muille kuin pienituloisille. Tämä kertoo siitä, ettei energiamarkkinoiden haavoittuvimpia kotitalouksia ole tunnistettu riittävän tarkasti. Energiaköyhyyden huomiotta jättäminen on johtanut tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen tukipolitiikkaan”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Santtu Karhinen sanoo.
Tutkijoiden mielestä myös energiayhtiöillä ja viranomaisilla on vastuunsa. Maksuvaikeuksissa oleville tulisi tarjota maksusuunnitelmia, perinnän tulisi olla eettistä ja energiahaavoittuvia kuluttajia tulisi voida tunnistaa ja suojella myös lainsäädännöllä sähköjen katkaisulta. Samalla maksujen kohtuullisuutta tulisi valvoa nykyistä tarkemmin ja pienituloiset huomioida nykyistä paremmin sähkömarkkinoita koskevassa päätöksenteossa.
Tutkimus on osa Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitteista RePower-CEST-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea kansallista päätöksentekoa puhtaan energiajärjestelmän siirtymän vauhdittamiseksi.
Työ on saanut rahoitusta myös Suomen Akatemialta: Energian säästöä, kulutusjoustoa vai kylmässä värjöttelyä? Pohjoismaisen energiaköyhyyden tunnistaminen, kartoittaminen ja mittaaminen (EP-Nordic-tutkimushanke).
äپٴᲹ
Akatemiatutkija Sini Numminen, Aalto-yliopisto, puh. 050 434 0221, sini.numminen@aalto.fi
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, santtu.karhinen@syke.fi
Lue lisää uutisia
Näin Espoossa rakennetaan luottamusta digipalveluihin yhdessä maahanmuuttajien kanssa
Digitaaliset julkiset palvelut eivät ole kaikille helposti saavutettavia. Tämän korjaamiseksi Trust-M-hankkeessa palveluita kehitetään yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
Sähköpotkulaudat vakiintuivat osaksi kaupunkiliikennettä – tutkijat peräänkuuluttavat kaupungeilta aktiivisempaa ohjausta
Laaja tutkimus osoittaa, että jaettavat sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja tavarapyörät ovat vakiintumassa osaksi kaupunkiliikennettä ympäri maailmaa. Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.