Suomi 100 -videosarja – visuaalisia tarinoita muutoksentekijöistä
Muun muassa Powerkiss-latauslaitteen ja nyhtökauran kehittäjänä tunnettu designer Maija Itkonen on yksi Aallon Suomi 100 -videoiden muutoksentekijöistä. Lisää videoita löydät osoitteesta .
Aallon Suomi 100 -videosarjassa tuodaan esiin näitä muutoksentekijöitä – ihmisiä ja heidän ideoitaan, yrityksiä ja innovaatioita –, jotka ovat kukin omalla tavallaan vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Näiltä vaikuttajilta ei todellakaan ole puuttunut luovuutta, rohkeutta eikä ideoita!
Yksi esimerkki videoiden visionäärisistä toimijoista on kemian professori Gustaf Komppa, yksi sata vuotta sitten perustetun lääketeollisuusyritys Orionin perustajista. Toinen esimerkki kertoo tarinan Amer Sportsista, jonka miljardeissa laskettava liikevaihto on saanut alkunsa 1950-luvulta kauppatieteilijöiden ja teekkareiden startupista – hieno näyttö poikkitieteellisen yhteistyön merkityksestä!
Tämän päivän menestystarinoita videosarjassa edustavat muun muassa Aallon materiaalitutkimuksen huippuosaamisesta ponnistanut, taipuisaa hiilimateriaalikalvoa valmistava Canatu, sekä Powerkiss-latauslaitteen ja nyhtökauran kehittäjänä tunnettu Maija Itkonen.
Katso ja vaikutu! – Kaikki videot ja Aalto-yliopiston noin 150-vuotisesta kasvuhistoriasta kertovan Aikajanan löydät osoitteesta:
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.