Mitkä ovat tärkeimmät opit, jotka opiskelija tarvitsee astuessaan yliopistosta työelämään?
“Kyky viestiä selkeästi, priorisoida ja keskittyä tärkeimpiin tehtäviin”, tiivistää Suzanne Innes-Stubb, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtava työelämäasiantuntija.
”Työelämässä pitää osata asiansa, mutta täytyy myös pystyä kertomaan viestinsä lyhyesti ja selkeästi, sillä yritysmaailmassa ihmiset eivät ehdi syventyä pitkiin selityksiin. Jos haluaa saada viestinsä perille yrityksen hallitukselle tai sen toimitusjohtajalle, on pystyttävä kertomaan oleellisimmat asiat viidessä minuutissa. Tämä erilaiseen toimintakulttuuriin sopeutumisen tärkeys on yksi asia, jota yritän opiskelijoille painottaa.”
Suzanne Innes-Stubb opettaa helmikuussa käynnistyvällä yritysjuridiikan kurssilla (Etiikka ja vaatimustenmukaisuus kansainvälisessä liiketoiminnassa).
Innes-Stubbilla on aiheesta pitkä kokemus niin julkiselta sektorilta kuin yritysmaailmasta. Opiskelijoille hän haluaa opettaa kykyä tunnistaa, milloin organisaation toiminta on jollain lailla kyseenalaista sekä rohkeutta nostaa asia esille esimerkiksi kysymyksiä esittämällä tai tekemällä ilmoituksen selkeästi määräysten vastaisesta toiminnasta.
”Toivon, että opiskelijoista tulee tulevassa työympäristössään ikään kuin Ethics and compliance -toiminnan lähettiläitä.”
Johtavan työelämäasiantuntijan keskeinen tavoite on rakentaa yhteyksiä akateemisen maailman ja yritysmaailman välille. Innes-Stubbin kokemus tukee tehtävää mainiosti, sillä hän on aikaisemmin työskennellyt juristina sekä Iso-Britannian hallituksen palveluksessa että asianajotoimistossa. Lisäksi hän on työskennellyt kahdessa yrityksessä juristina ja Ethics and compliance -ٱää.&Բ;
”On hienoa, että yliopisto on luonut tällaisia positioita. Akateeminen ympäristö eroaa monin tavoin kaupallisesta työympäristöstä, ja pidän erittäin tärkeänä, että opiskelijat ymmärtävät, millaista yliopiston ulkopuolella on. Toisaalta yhteyksien luominen näiden kahden työympäristön välille voi luoda oivalluksia myös yliopiston akateemiselle henkilökunnalle”, Innes-Stubb sanoo.
”Uskon, että aikaisemmasta kokemuksestani on hyötyä auttaessani opiskelijoita ymmärtämään, millaista työskentely yritysmaailmassa Ethics and compliance -roolissa on.”
Yritysmaailman tahti on usein akateemista maailmaa nopeatempoisempi, eikä yksityiskohtiin ole aikaa syventyä yhtä perusteellisesti. Siksi kurssilla tehdään käytännön harjoituksia, jotka valmentavat opiskelijoita toimimaan yritysten palveluksessa.
Yksi tehtävistä on viiden minuutin mittainen videoesitys, jossa opiskelijat esitelmöivät tietystä aiheesta kuvitteelliselle tarkastusvaliokunnalle. He valmistelevat aiheen etukäteen, videokuvaavat esityksensä ja palauttavat tehtävän.
Tehtävä vastaa tosielämän tilannetta, jossa Suzanne Innes-Stubb on ollut usein itsekin.
”Olen lukuisia kertoja valmistautunut pitämään tarkastusvaliokunnalle 15 minuutin mittaisen esityksen, kun minulle on yhtäkkiä kerrottu, että aikaa onkin vain viisi minuuttia. Tällaisessa tilanteessa täytyy osata tiivistää ja varmistaa, että pystyy kertomaan keskeiset viestit.”
Opiskelijat tekevät myös ryhmätyön, jossa he laativat vaatimustenmukaisuuden arvioinnin suunnitelman (compliance investigation plan). Suunnitelmaa tehdessään he joutuvat pohtimaan arvioinnin toteuttamista eri näkökulmista ja suunnittelemaan käytännön toteutuksen: ketä he aikovat haastatella, missä järjestyksessä, ja mitä he viestivät toimitusjohtajalle.
Toinen tapa tuoda yritysmaailma mukaan opetukseen on kutsua vierailevia luennoitsijoita kertomaan teemasta omista näkökulmistaan. Yhden vierailijan aiheena on vaatimustenmukaisuuden arviointi käytännössä (compliance investigation). Toinen jakaa kokemuksensa arvioinnista, joka johti vankeustuomioon.
”Jälkimmäisen luennoitsijan kertomus hänen omaan henkilökohtaiseen elämäänsä, uraansa ja ajatteluunsa kohdistuneista vaikutuksista on varmasti vaikuttava kokemus”, Innes-Stubb sanoo.
Akateemisessa ympäristössä Suzanne Innes-Stubb arvostaa erityisesti mahdollisuutta käyttää aikaa ajatteluun. Opetusta valmistellessaan hän on ehtinyt tehdä paljon syvällisempää ajatustyötä kuin viimeisten kymmenen vuoden aikana yrityksissä työskennellessään.
”On ollut hienoa saada aikaa ajatella. Mielestäni yritykset voivatkin joskus tehdä virheen, jos eivät tee henkilöstölleen tilaa ajatella.”
Ethics and compliance -alaa pidetään joskus tylsänä, mutta Suzanne Innes-Stubbin mukaan käsitys ei pidä paikkaansa. Ala myös sopii hyvin monille koulutustaustoille, mukaan lukien kauppa- ja taloustieteet.
”Käsiteltävien aiheiden määrä ja monipuolisuus osoittavat, että se on erittäin dynaaminen, kehittyvä ja kasvava ala”, Innes-Stubb sanoo.
”Pidän myös erittäin tärkeänä, että alalla työskentelee ihmisiä erilaisilla taustoilla ja koulutuksilla, koska työssä tarvitaan laajaa näkemystä. Itse olen esimerkiksi työskennellyt sekä taloustieteen, rahoitusalan, sisäisen valvonnan, markkinoinnin ja logistiikan osaajien kanssa, ja he kaikki ovat tuoneet compliance-työhön todella arvokkaan panoksen.”
Globaalit haasteet, kuten tekoäly, ilmastonmuutos ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen ongelmat, ovat asioita, jotka jatkossakin vaikuttavat myös ethics and compliance -ٲöö.
”EU:n kestävyyslainsäädäntö kehittyy ja sekä EU:n yritysvastuudirektiivi (CSDDD) että yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tulevat merkittävästi vaikuttamaan ethics and compliance -tiimien työhön”, Innes-Stubb sanoo.
Erityisesti sosiaaliset ja hallinnolliset kysymykset tulevat olemaan tärkeitä, olipa kyse lahjonnan ja korruption torjumisesta, väärinkäytösten ilmiantokanavista tai ihmisoikeuksista.
”Tekoäly vaikuttaa valtavasti erityisesti ihmisoikeuskysymyksiin. Vaikutus näkyy sekä työntekijöiden oikeuksissa että siinä, miten yritykset käyttävät tekoälyä suhteessa muihin sidosryhmiin. Luulen, että olemme tähän mennessä nähneet tästä vasta alkusoittoa.”
Suzanne Innes-Stubbille avarakatseisuus suhteessa muihin ihmisiin on yksi tärkeimmistä asenteista, jota nuoret työelämään astuvat ethics and compliance -ammattilaiset tarvitsevat.
”Ei kannata jumittua kovin jäykkiin käsityksiin siitä, mitä jokin tietty yritys tekee, mikä muiden ihmisten rooli ja tehtävä on – tai mikä oma rooli on. Sen sijaan kannattaa yrittää nähdä asioiden iso kuva. Myös yritysten on hyvä ymmärtää, ettei niiden toiminnassa voi olla kyse pelkästään voiton tavoittelemisesta, sillä jos yritys toimii väärin, vaikutukset yhteiskuntaan, sijoittajiin ja asiakkaisiin – tai kykyyn rekrytoida – voivat olla merkittäviä”, Innes-Stubb sanoo.
”Myös yksilön näkökulmasta on tärkeää olla avarakatseinen suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin. Vaikka monimuotoisuudella, tasavertaisuudella ja osallisuudella on itseisarvo, myös parhaat ideat syntyvät, kun jakaa ajatuksia sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole samanlaisia kuin sinä itse.”
Yritysjuridiikan asiantuntija Innes-Stubb vahvistaa Kauppakorkeakoulun osaamista vastuullisessa yritystoiminnassa. Hän aloittaa tehtävässä syyskuun alussa.
Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman pääpuhujana oli ulkoministeri, Kauppakorkeakoulun alumni Elina Valtonen.
Laskentatoimen ja yritysjuridiikan laitos on yksi Pohjoismaiden johtavista tutkimuslaitoksista.
Oikeusnormien tuntemuksen merkitys yrityksen liiketoiminnassa kasvaa jatkuvasti. Riskejä hallitsemaan tarvitaan yhä enemmän henkilöitä, jotka ymmärtävät syvällisesti sekä taloudellista toimintaa että siihen liittyvää oikeudellista sääntelyä. Yritysjuridiikan maisteriohjelma tarjoaa talouden ja yritysjuridiikan erityisosaamista opiskelijoille, jotka tahtovat rakentaa osaamisensa näiden kahden liiketoiminnan tärkeän osa-alueen ympärille.
