Julkiset taidekokoelmat Aalto-yliopistossa
Koko Aallossa esitettävän julkisen taiteen tavoitteena on luoda elävä ympäristö maailman kokemiselle erilaisista näkökulmista ja mielikuvituksen, intuition ja tutkimisen omaksumiselle.
Taidetta Venetsian laguunista Otaniemeen
Kemian tekniikan korkeakoulun rakennukseen sijoittuvat teokset käsittelevät ihmisen toiminnan ekologisia seurauksia.
Kemian tekniikan korkeakoulun rakennukseen (Kemistintie 1) sijoitettiin kolme keraamista ruukkua, joista tuli osa yliopiston taidekokoelmaa. Ruukut ovat Aalto-yliopiston prosenttitaiteen erillishankinta Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksen professori ja keramiikkataitelija Maarit Mäkelän vetämästä monialaisesta Traces from the Anthropocene: Working with Soil -tutkimusprojektista, jossa ihmisen toiminnan ekologisia seurauksia käsitellään keraamisen taiteen kautta.
“Tutkimusprojektin aikana valmistettujen ruukkujen kantava teema on välittäminen. On tärkeää välittää toisista ja siitä mitä tekee, mitä jättää tekemättä ja millaisen jäljen jättää”, sanoo Mäkelä.
Tutkimusprojekti on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöprojekti. ۳ٱٲötä tehtiin myös Aallon sisällä. Kemian tekniikan korkeakoulun tutkimusinsinööri Hannu Revitzer vastasi pilaantuneen maan näytteiden analysoinnista. Kemian tekniikan korkeakoulussa tutkitaan muun muassa saastunutta maaperää ja sen puhdistamista. Aallon muotoilun laitoksen tohtoriopiskelija Riikka Latva-Somppi on toiminut alusta alkaen Mäkelän työparina ja valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa projektiin liittyvään tematiikkaan liittyen.
Saastuneesta maaperästä keramiikkaa
Keraamikot perinteisesti käyttävät paikallista maa-ainesta. Kyseinen projekti oli osa yhden maailman tunnetuimman nykytaiteen tapahtuman Venetsian biennalen yhteydessä järjestettyä tutkimuspaviljonkia 2019. Tutkimusryhmä keräsi ja analysoi maa-ainesta sekä maan päältä että merenpohjasta Venetsian laguunin alueelta. Lisäksi tutkimusryhmä sai paikalliselta tiilitehtaalta 1000 kg tiilisavea ruukkujen muotoilua varten.
Materiaalit analysoitiin laboratoriossa, mutta niiden käyttäytyminen ja niistä saatavat värit oli kartoitettava kokeilemalla, sillä kerättyjen raaka-aineiden käyttäytymistä ruukkujen tekemisessä ei tunnettu etukäteen. Ryhmä valmisti tiilisavesta useita suuria ruukkuja, jonka jälkeen saastunutta maa-ainesta käytettiin ruukkujen maalaamiseen. Keraamisten muotojen valmistaminen on toistettavissa oleva prosessi, mutta sen sitoo paikkaan ja aikaan paikallinen materiaali sekä ruukkujen aiheiksi valikoituneet venetsialaisten taiteilijoiden maalaamat ihmisfiguurit.
Kemian tekniikan korkeakoulussa sijaitsevista ruukuista kaksi on valmistettu kokonaisuudessaan Venetsiassa. Kolmas ruukuista on valmistettu osana Designs for a Cooler Planet -näyttelykokonaisuutta Otaniemen Beta Space -galleriassa, jossa työryhmä jatkoi työskentelyään Venetsian maamateriaaleilla syksyllä 2019. Ruukkuihin liittyvä projekti on ollut esillä lisäksi Designmuseossa 2020 ja projekti on saanut jatkoa Espoon Modernin taiteen museon EMMAn keramiikkanäyttelyyn 2021-2022.
Punertavat ruukut punatiilien edustalla
“On hienoa, että saimme nämä upeat ruukut tänne meidän korkeakouluumme. Taideteoksella on kiinnostava kytkentä kemiaan, onhan materiaalien analysoinnissa käytetty pitkälle kehitettyä kemiallista analytiikkaa. Ruukut soveltuvat myös teemallisesti hyvin tähän aulatilaan, jossa on esillä muotokuvia. Olen vakuuttunut siitä, että tämä kaunis taideteos ilahduttaa ja virkistää sekä opiskelijoitamme että henkilökuntaamme“, sanoo Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus.
Teosten sijainniksi valittiin Kemian tekniikan korkeakoulun rakennuksen pääaulan toisen kerroksen tila, jonka punatiiliset seinät peilaavat punaisesta tiilisavesta valmistettuja ruukkuja. Aulatila on yhteisölle tärkeä monitoimitila, jossa järjestetään niin opiskelijoiden laskupajoja kuin uusien tohtorien väitöskaronkkojakin.
Tilassa on jo ennestään isompi taidekokonaisuus, joka sisältää muun muassa Kemian tekniikan korkeakoulun dekaanien muotokuvia. Ruukkujen nykytaidemuotokuvat tuovat kiinnostavan vastakkainasettelun suhteessa tilassa oleviin perinteisiin maalattuihin muotokuviin. Tilan taidekonseptin on kuratoinut Aalto-yliopiston erityisasiantuntija Outi Turpeinen. Vanhemmat dekaanien muotokuvat on kuratoinut Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun työpajamestari Manuel Fonseca Martinez osana taiteen maisteriopintojaan vuonna 2017.
Teosten jalustat on suunnitellut ja toteuttanut Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija Kristen Barretto.
Working with Soil -ryhmä on osana EMMA-museon Särkyvää - keramiikkaa uuden äärellä -näyttelyä 7.8.2022 asti.
äپٴᲹ
Outi Turpeinen, erityisasiantuntija, taide ja näyttely
Aalto-yliopisto
outi.turpeinen@aalto.fi
puh. 050 431 4194
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio
Vuonna 2017 Aalto-yliopisto päätti alkaa noudattaa rakennushankkeissaan taiteen prosenttiperiaatetta, jossa noin prosentti rakennusprojektin määrärahasta kohdennetaan taidehankintoihin. Taideprosenttia sovellettiin ensimmäisen kerran Radical Nature - taidekonseptissa Aalto-yliopiston päärakennuksessa Dipolissa.
Aalto-yliopiston julkisen taiteen visio on tuoda esille ja esittää kysymyksiä siitä, mitä yliopisto on, mitä teemme osana yhteiskuntaa ja mikä on julkisen käsite. Julkinen taide on paikkakohtaista ja liittyy yliopiston sekä sen tieteenalojen moninaisuuteen. Julkiset taideteokset heijastavat tätä monimuotoisuutta eri taiteen muodoilla, materiaaleilla, tekniikoilla ja perinteillä.
Lisää aiheesta
Taiteilijat saastuneen maan äärellä
Taiteellinen tutkimus ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan nostaa pinnalle tärkeitä kysymyksiä. Taiteilija-tutkijoita kiinnostavat nyt globaalit aiheet, kuten ilmastonmuutos ja siirtolaisuus.
Lue lisää uutisia
Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä
Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita
Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!