Talo Varjo: Pienestä koosta suuret ympäristöhyödyt
Arkkitehti, Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen on vetänyt Tiny Homes -projektia, joka on tutkinut millaisia erilaisten asumismuotojen päästöt ovat, ja millaista olisi mahdollisimman vähäpäästöinen asuminen.
Projektissa on päästy pilotointivaiheeseen, kun keväällä alkaa minitalo Varjon rakentaminen yhteistyössä Aulis Lundell Oy:n kanssa. Pienen omakotitalon rakentamisen tarkoituksena on tutkia omakotiasumisen materiaalitehokkuutta ja mahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen.
"Tutkimme, miten voimme suunnitella ja rakentaa tehokkaasti, ja teemme hiilijalanjälkilaskelmat jokaisesta askeleesta. Tarvittaessa koe voidaan toistaa", Kuittinen kertoo.
Hän korostaa, että ihmiskunnalla on rajallinen hiilidioksidibudjetti, ja rakentamisessa on otettava käyttöön keinoja pysyä sen rajoissa.
”Omakotitalo on päästöjen kannalta usein huonoin mahdollinen asumismuoto, mutta se on samalla yleensä suosituin ja halutuin. Siksi meidän pitäisi miettiä uudelleen, miten saamme tämän suomalaisille tärkeän asumismuodon mahtumaan planeetan rajoihin", hän toteaa.
Hänen ryhmänsä on vertaillut ovatko minitalot ympäristöystävällisempiä kuin suuret talot, olipa mittana sitten laskea päästöt neliömetriä tai käyttäjää kohti.
"Minitalojen päästöt ja materiaalien kulutus ovat käyttäjää kohti mitattuna ylivertaisen alhaisia", Kuittinen huomauttaa.
Pilotoinnissa uusiokäytettyjä materiaaleja kaikkialla
Talo Varjossa on keskitytty kiertotalouden hyödyntämiseen mahdollisimman paljon. Kuittinen myöntää, että nykyiset rakennusmääräykset eivät välttämättä tue tällaista rakentamista, jossa on paljon kierrätettyä materiaalia.
Talo pyritään tekemään yli 50-prosenttisesti uudelleenkäytetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista, ja tavoitteena on, että loput materiaalit tulisivat mahdollisimman vähäpäästöisistä lähteistä.
"Käytämme esimerkiksi vanhoja ikkunoita ja ovia, kierrätettyä terästä, puuta ja autonrenkaita, teollisuuden sivuvirtoja ja kierrätysaineita sisältäviä muovikomposiitteja", Kuittinen kertoo.
Talo Varjon myötä lanseerataan ja koekäytetään ensimmäistä kertaa merkittäviä teollisen kiertotalouden ratkaisuja, kuten täysin hiilineutraalit teräsprofiilit, jotka on valmistettu sataprosenttisesti kierrätetystä teräksestä.
Rakennuksessa kokeillaan myös uusia keinoja muovien kierrätykseen.
Uudenlainen asuinympäristö
Projektin tavoitteena on luoda uudenlainen asuinympäristö, jossa korostetaan kierrätettyjä materiaaleja ja kestävyyttä. Tutkimuksen mukaan talon sijainnilla ei ole suurta merkitystä, kun tarkastellaan materiaalia ja energiaa.
"Kunnallistekniikan ja sijainnin osuutta ei ole tarkasteltu, vaan pyrimme saamaan konseptin toimimaan kaikkialla", Kuittinen selittää.
Rakennus voidaan siirtää sellaisenaan paikasta toiseen eli kodin voi ottaa muutossa mukaan. Rakennus on kuitenkin moderni ja tämänhetkisten rakennustapojen mukainen.
Sisätilat tehdään monikäyttöisiksi ja muuntuviksi. Talon sisustus on minimalistinen ja funktionaalinen.
"Esimerkiksi keittiössä ei ole kaappeja, vaan avohyllyt", Kuittinen kuvailee. "Haluamme vähentää tarpeetonta tavaramäärää."
Kun talo Varjo valmistuu tämän kevään aikana, hän aikoo muuttaa sinne projektin ajaksi itse asumaan.
"Olen kokeillut kapselihotelleja ulkomailla ollessani", hän naurahtaa.
Tiny Homes -projekti osoittaa, että vaikka kodit voivat olla pieniä, niiden ympäristöhyödyt voivat olla suuria, kun oikeat ratkaisut otetaan käyttöön.
äپٴᲹ:&Բ;
Professori Matti Kuittinen, matti.kuittinen@aalto.fi, 050 594 7990
Lue lisää uutisia
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.