Uutiset

Talotekniikan esivalmistus kilpailuvalttina

Aalto-yliopiston Building 2030 -konsortiolle tekemä kansainvälinen benchmarking ja tutkimustyö ovat konkretisoineet tapoja parantaa rakentamisen tuottavuutta. Talotekniikan esivalmistus on eräs tutkituista menetelmistä. Konsortion jäsen, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, on kokeillut innovatiivisia käytäväesivalmisteita talotekniikan asennuksessa – lupaavin tuloksin.
Esimerkkejä esivalmistetuista käytäväelementeistä.
Esimerkkejä esivalmistettujen elementtien asennuksesta. Kuvat: Aarni Heiskanen

Käytäväesivalmisteet ovat Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n tytäryhtiö Moduls Oy:n kehittämiä putkistoratkaisuja. Näillä käyttövalmiilla elementeillä pystytään saavuttamaan merkittävää säästöä talotekniikan asennustyössä.

”Jo 2010-luvun alkupuolella näimme markkinoilla tarpeen esivalmisteille nimenomaan konehuoneiden suhteen. Moduls Oy sai alkunsa tästä havainnosta ja on tehnyt hienoa työtä esivalmisteiden kehityksen saralla”, toteaa Antti Lipsanen, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja.

Moduls Oy valmistaa konehuonemoduuleita edelleen, mutta myös putkistoratkaisut eli käytäväelementit valmistuvat nykyään samalla periaatteella. Teemu Harjula, Moduls Oy:n toimitusjohtaja, kertoo: ”Ensimmäiset toimitukset käytäväelementtien osalta tehtiin kahteen toimistokohteeseen vuoden 2018 talvella. Hankkeet tehtiin perä jälkeen ja jälkimmäiseen saimme tehostettua kokoonpanoa ja asennusta. Suurin hyöty konkreettisista kohteista oli se, että olemme saaneet mitattua kustannukset, kokoonpanoajat ja asennusajat.”

Suunnittelu ja yhteistyö käyttöönoton avainasemassa

Esielementtien käyttö vähentää työmaapalvelujen kustannuksia ja rakentamisaikaa. Tarkka suunnittelu on tässä kuitenkin avainkysymys. Kohdetta täytyy lähteä alusta alkaen suunnittelemaan esielementtien ehdoilla ja esimerkiksi esielementtien tuoma hyöty aikataulun suhteen tulee ottaa huomioon jo projektia laatiessa. Samaten esielementtien käyttöönotto vaatii eri toimijoiden yhteistyötä sillä esivalmisteinen komponentti vaikuttaa suoraan aina useampaan kuin yhden toimijan työhön.

”Normaalitoteutukseen verrattuna valmistumisajat ovat parempia esivalmisteita käytettäessä. Tuotteet valmistetaan lähes toimintakuntoon tuotannossa, jolloin tehdään jo tarkastuksia sekä testauksia. Asentaminen tapahtuu hyvissä ajoin työmaan runkovaiheessa, jolloin jää enemmän aikaa käyttöönottoon ja sen valmistelemiseen”, Teemu Harjula sanoo.

Esivalmisteiden rakentaminen on täysin erillinen prosessi varsinaisesta työmaasta; elementit valmistetaan ja testataan Moduls Oy:n tiloissa. Vaikka toteutus on aina osittain kohdekohtaista, joitain perusperiaatteita löytyy.

Tulevaisuuden tuotantoloikka

Rakennusala on perinteinen ala ja muutosten tapahtuminen on hidasta. Rakennusliike U. Lipsanen Oy on muutoinkin pyrkinyt omilla toimillaan uudistamaan alaa hyödyntämällä esimerkiksi teollisuudessa hyväksi havaittuja oppeja. Näin on toimittu esimerkiksi vuoden 2018 loppupuolella valmistuneen Pieksämäen Prisman urakoinnissa, jossa lähtökohtana olivat BMW:n tahtituotannolliset periaatteet.

”Uskon että innovatiivisuuden suhteen riskin hajauttaminen eri toimijoille nopeuttaisi alan uudistumista. Teknologia ja tutkittu data mahdollistavat tuotantoloikkaa; nyt tarvitaan uskallusta lähteä kokeilemaan. Tulevaisuudessa tahtotilamme on jatkaa tahtituotannon oppien viemistä eteenpäin, esivalmisteiden käyttö myös talotekniikan ulkopuolella ja tietomallinnuksen hyödyntäminen esimerkiksi käyttäjärajapinnassa”, Antti Lipsanen sanoo.

Esivalmisteiden suhteen tuotekehitys on jatkuvaa, vaikka siinäkin on tapahtunut suuria harppauksia viime aikoina. Moduls Oy:n Teemu Harjula uskoo alan olevan valmis esivalmisteiden laajempaan käyttöönottoon: ”Vuodesta 2019 alkaen olemme strategisesti linjanneet pääpainon nimenomaan esivalmisteisiin. Olemme tänä aikana päässeet toteuttamaan ja kehittämään laajasti erilaisia talotekniikan esivalmisteita ja näistä saatu kokemus on ollut korvaamatonta tuotekehityksen kannalta. Tulevaisuus näyttää lupaavalta.”

Building 2030

Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -hankekonsortio visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta.

Read more
Building 2030
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme miestä erilliskuvissa kuvattuna sisätiloissa kauluspaidoissa ja pikkutakeissa.
Yliopisto Julkaistu:

Kolme uutta akatemiaprofessoria Aalto-yliopistoon

Tuomas Hytönen, Mikko Möttönen ja Aki Vehtari Perustieteiden korkeakoulusta on valittu akatemiaprofessorin tehtäviin – lämpimät onnittelut!
Henkilö, jolla on lyhyet tummat hiukset ja vaalea harmaa pikeepaita, harmaata taustaa vasten.
Opinnot Julkaistu:

Kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen: ”Haluan nähdä, mihin bioteknologian osaamista voi käytännössä soveltaa”

Kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi bioteknologian, palaset loksahtivat kohdalleen. Hän on löytänyt oman alansa ja tekee nyt diplomityötä unelmiensa yrityksessä.
Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Labratoriossa tutkija mittasi henkilön verenpainetta.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi rahoitus lisää terveysteknologiaa verkoston kurssitarjontaan

Aalto-yliopiston koordinoima FITech-verkostoyliopisto on saanut uuden rahoituksen, joka laajentaa verkoston maksutonta kurssivalikoimaa terveysteknologian teemoilla.