ºÚÁÏÍø

Uutiset

Tasapuolisuus esimies-alaissuhteissa ei aina johda parhaisiin tuloksiin

Ehdottoman tasapuolisuuden sijaan esimiehen kannattaa pyrkiä hyvään vuorovaikutukseen edes joidenkin alaistensa kanssa, tuore tutkimus osoittaa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Olli-Pekka Kauppila tutki, miten työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa se, että esimiehellä on keskenään eriarvoisia esimies-alaissuhteita. Tulokset osoittavat, että työntekijöiden suhtautuminen eriarvoisiin esimies-alaissuhteisiin riippuu sekä työntekijän oman esimiessuhteen laadusta että organisaation ominaispiirteistä.

Tutkimuksen mukaan työntekijöiden asenteita työtä kohtaan parantaa ensisijaisesti heidän henkilökohtaisen esimiessuhteensa laatu. Myös muiden ryhmän jäsenten hyvillä esimiessuhteilla havaittiin olevan positiivisia vaikutuksia. Työntekijät, joiden oma esimiessuhde oli hyvä, asennoituivat työhönsä positiivisemmin silloin, kun muillakin ryhmän jäsenillä oli hyvät esimies-alaissuhteet. Myös heikossa esimiessuhteessa olevat työntekijät asennoituivat työhönsä positiivisemmin, kun edes osalla ryhmän jäsenistä oli hyvä esimies-alaissuhde.

– Esimiesten tulisi näin ollen ensisijaisesti pyrkiä luomaan hyvät suhteet kaikkiin työntekijöihin. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi ajanpuutteen vuoksi, esimiehen ei kannata olla tasapuolisen etäinen kaikille, vaan luoda hyvät suhteet edes osaan alaistaan, Olli-Pekka Kauppila selventää.

Myös organisaation piirteet vaikuttavat

Tutkimuksessa selvitettiin myös havaittujen vaikutusten riippuvuutta organisaatioiden ominaispiirteistä. Edellä mainitut vaikutukset olivat erityisen korostuneita organisaatioissa, joissa päätöksentekovalta oli hajautettua. Koska hajautetun päätöksentekovallan organisaatioissa työntekijöiden henkilökohtainen asema voi muuttua nopeasti, on keskeisintä, että esimies ylipäätään panostaa hyviin vuorovaikutussuhteisiin.

Sen sijaan organisaatioissa, joissa ylimmällä johdolla on vahva yhteinen visio, työntekijät todennäköisemmin tulkitsevat eriarvoiset esimies-alaissuhteet vakiintuneiksi sisä- ja ulkopiiriasetelmiksi. Näissä organisaatioissa eriarvoiset esimies-alaissuhteet suhteet vaikuttivat positiivisemmin hyvissä suhteissa olevien sisäpiiriläisten asenteisiin ja negatiivisemmin huonoissa suhteissa olevien ulkopiiriläisten asenteisiin.

Tutkimukseen osallistui 502 työntekijää, jotka jakautuivat 135 ryhmään 34 organisaatiossa. Työntekijöiden asenteista tarkasteltiin sitoutuneisuutta organisaatioon ja työyhteisökäyttäytymistä, joita seurattiin vuoden kuluttua esimies-alaissuhteiden ja organisaation ominaispiirteiden mittaamisesta.

Tutkimus When and how does LMX differentiation influence followers’ work outcomes? The interactive roles of one’s own LMX status and organizational context on juuri julkaistu Personnel Psychology -lehdessä.

(onlinelibrary.wiley.com)

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Olli-Pekka Kauppila
Apulaisprofessori, organisaatiot ja johtaminen
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 312 0930
olli-pekka.kauppila@aalto.fi

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistaan 18.5.

Tohtoriopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja käsittelyyn uusi työkalu tohtoriopiskelijoille ja vastuuprofessoreille
Kauppakorkeakoulun promootiokulkue 2022
Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun juhlava promootio näkyy Töölön katukuvassa toukokuussa

Arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein. Yleisö voi seurata näyttävää promootiokulkuetta Töölössä perjantaina 22. toukokuuta iltapäivällä.
Abstrakti sininen laite, jossa hehkuva oranssi ritilä ja palkki kahden suorakulmion välissä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat mittasivat tseptojoulen, eli energiamäärän, jolla punasolu liikkuu nanometrin

Uusi tapa mitata äärimmäisen pieniä energiamääriä voi tehostaa esimerkiksi kvanttitietokoneita ja pimeän aineen metsästystä.