Teknologia ja ihminen, tiedon prosessointi aivoissa, voiko tilastoilla valehdella – seuraa aaltolaisia Tieteen päivillä
Suosittu tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään tällä kertaa verkossa 13.-17.1.
Suomen suurin tiedetapahtuma Tieteen päivät järjestetään 13.–17.1.2021 verkossa teemanaan Hyvä ja paha tieto. Tapahtuman luentoja, paneelikeskusteluja ja sessioita voi katsella suorana lähetyksenä YouTuben Tiedetv-kanavalta. Ohjelmaa täydentävät lisäksi etukäteen tallennetut videot ja podcastit.
Tapahtumassa on mukana monia asiantuntijoita Aalto-yliopistosta, esimerkiksi seuraavia kannattaa seurata:
- Keskiviikkona 13.1. , miten ennakkoon tietämämme muokkaa uuden tiedon prosessointia aivoissa.
- Torstaina 14.1. järjestettävässä Tieteiden yössä on mukana .
- Perjantaina 15.1. klo 13 aihetta ”Näkeekö satelliitti takapihalleni”.
- Lauantaina 16.1. , jossa pohditaan kenen palveluksessa tekniikka on. Professori Tapio Ala-Nissilä on mukana väittelemässä teknologian monimutkaisesta suhteesta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Haastepuheenvuoron pitää tekniikan tohtori Sini Numminen.
- Sunnuntaina 17.1. , voiko tilastoilla valehdella, tietääkö tilastotieteilijä totuuden ja voidaanko tilastoilla ennustaa tulevaa. Mukana sessiossa myös lehtori Lauri Viitasaari. tähtitieteen vaikutuksista maailmankuvaamme hyvässä ja pahassa. aiheenaan ”Hyvä paha aurinko – milloin aurinkoenergia kannattaa?"
- Keskiviikkona järjestettävään Nuorten päivään osallistuvat yliopistonlehtori, dosentti Kirsi Peltonen ja tutkijatohtori Taneli Luotoniemi.
Tapahtuma on osa .
Lue lisää:
Lue lisää uutisia
Pirun puristama, tulevaisuuden muotoilema
Visakoivu loistaa Aalto-yliopiston Puustudion raikkaissa näkökulmissa Suomen käsityön museon kesänäyttelyssä.
Kun atomit alkavat tanssia – Aalto-yliopistossa metallurgia muuttui koreografiaksi
Dance Metallurgy -pilottikurssilla kupari-ionit saivat liikkeen ja kasvot. Kun vihreän siirtymän tärkeä metalli pääsi tanssilattialle, vaikeilta tuntuvat kemian ilmiöt avautuivat aivan uudella tavalla.
Professori Samuli Knüpfer selvittää Ruotsin rahastoeläkemallin soveltamista Suomeen
Ruotsin rahastoeläkemallissa lakisääteisestä eläkemaksusta 2,5 prosenttia ohjataan rahastoeläkkeeseen.