Tekoäly tunnistaa harvinaiset sairaudet ja lastensuojeluasiakkuuden riskitekijät
Data on vauhdilla kasvava luonnonvara, jonka hyödyntämisessä tekoäly on avainasemassa.
”Tekoäly ei ole erillinen tekijä, vaan oleellinen osa kaikkien alojen kehitystä. Laadukas perustutkimus on edellytys sille, että Suomi on tekoälyssä itsenäinen edelläkävijä ja saa tarpeisiinsa ja arvoihinsa sopivaa tekoälyä”, Aalto-yliopiston vararehtori Ossi Naukkarinen korosti Aallon, Espoon kaupungin ja Tiedon tilaisuudessa, jossa pohdittiin tekoälyä parempien kansalaispalveluiden mahdollistajana erityisesti terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa.
Aallon emeritusprofessori Kimmo Kasken mukaan Suomella on kansainvälisesti etulyöntiasema.
"Meillä on käytössä ainutlaatuinen datamassa, mistä on kiittäminen muun muassa kansallista terveydenhoitojärjestelmää, biopankkia, yksilöllistä henkilötunnusta ja genettisesti erillistä populaatiota – sekä eri toimijoiden tiivistä ja avointa yhteistyötä", Tekoälyn tutkimuskeskus FCAI:n toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Kaski sanoi.
Tekoäly voi olla lääkärien oikea käsi sairauksien oireiden havaitsemisessa. Esimerkiksi diabeteksen silmänpohjassa aiheuttama retinopatia eli verkkokalvosairaus voidaan havaita kuvista, mutta niiden seulominen on kokeneellekin silmälääkärille työlästä ja kustannustehotonta. Automaattinen, koneoppimiseen perustuva retinakuvien analyysi voi olla lääkäreille suuri apu, sillä diabetekseen sairastuu arviolta joka kymmenes suomalainen. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan harvinaisia sairauksia, joista kärsii noin kuusi prosenttia suomalaisista ja jotka aiheuttavat noin kymmenesosan erikoissairaanhoidon kustannuksista, sekä ohjaamaan potilaat juuri näihin sairauksiin erikoistuneiden lääkärien hoitoon.
Terveydenhoidon lisäksi tekoälystä voi olla suurta apua sosiaalipalvelujen parantamisessa. Espoossa tehdyssä kokeilussa tekoäly löysi anonyymiksi muutetusta datasta tekijöitä, jotka ennustivat lastensuojelun asiakkaaksi päätymistä. Näin sosiaalityön suunnittelijat saivat käyttöönsä arvokasta tietoa ennaltaehkäisevien palveluiden suunnitteluun ja kohdentamiseen.
Lue lisää uutisia
Olli Variksen työryhmälle merkittävä rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä
Rahoituksen saanut InnoWAT-hanke vahvistaa vesialan opetusta.
Erasmus+ henkilöstökoulutuksessa pureuduttiin kansainvälisiin yhteisopintoihin ja vaihto-opiskelijan polkuun
Kaksikymmentäviisi osallistujaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui kesäkuussa Aalto-yliopistoon Erasmus+ Staff Training Week -tapahtumaan, joka keskittyi kansainvälisiin yhteisopintojaksoihin ja opiskelijaliikkuvuuteen.
Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa
Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.