������

Suurin osa isoista muutoksista ei tyypillisesti rajaudu yhden yrityksen sisään, vaan ne ovat toimialan laajuisia synkronoituja muutoksia toisiinsa kytkeytyneiden yritysten välillä. Ne vaativat liittoutumista ja liittoutumisen tuomien muutosten hyväksymistä ja hallintaa.

”Esimerkiksi isojen tietomassojen käsittely ja analyysiosaaminen ei ole tyypillistä valmistavan teollisuuden yrityksen osaamista. Ratkaisuna on tällöin hankkia osaaminen yrityksen sisään tai liittoutua toisten yritysten kanssa”, Aallon työelämäprofessori Pekka Töytäri kertoo.

Business Finland rahoitti vuosina 2015-2017 kolmivuotista Palveluratkaisut laitekannan hallintaan -tutkimusohjelmaa (Service Solutions for Fleet Management, S4Fleet), jossa oli mukana kuusi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Sen tavoitteena oli tutkia ja tunnistaa uusia digitalisuuteen ja globaaliin asennettuun laitekantaan perustuvia palveluja. Hankkeessa haluttiin tarkastella muuttuvaa työnjakoa ennakkoluulottomasti.

”Tavoittelimme hankkeen aikana dramaattisempaa muutosta esimerkiksi prosessien optimoinnissa. Toki yritykset edelleen jatkavat kehitystyötä, mutta vakiintuneet toimintatavat ovat usein esteenä tai hidasteena muutokselle. Perinteisillä aloilla on melko konservatiivinen asenne. Kaikki haluaisivat muutosta, mutta käytännön toimenpiteet etenevät hitaasti”, sanoo Töytäri.

Hankkeessa valmistui tai käynnistyi yhteensä 22 väitöskirjaa. Yksi jo väitelleistä on Service Development Manager Shan Gao, joka työskentelee nyt Vaisalassa. Hän tutki erityisesti digitalisaatiosta aiheutuvaa muutosta yrityksissä.

Kohti kehittyneempää työnjakoa

Yritysten globaali laitekanta voi sisältää esimerkiksi lentokoneita, murskaimia ja hissejä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten sen varaan rakennetaan uutta palveluliiketoimintaa hyödyntäen samalla tehokkaasti globaalia laitekantaa. Muutos voi olla portaittainen siirtymä tuotteiden myymisestä tarjoamaan tuotteiden ja palveluiden yhdistelmää, laajoihin ulkoistuksiin ja lopulta siihen, että asiakas antaa toimittajan ehkäistä vikoja ennalta, optimoida ja jopa operoida osaa toiminnastaan.

”Tällöin on vaikea vetää rajaa, mikä on kunkin toimijan rooli. Häiriötön tuotanto ja sen optimointi voivat esimerkiksi tarkoittaa, että toimittajat asettavat antureita, tulkitsevat dataa ja ohjaavat prosessia asiakkaan puolesta”, sanoo Töytäri.

Yksi muutoksen hidasteista on kuitenkin perinteinen asetelma, jossa yksi taho valmistaa laitteen ja toinen operoi sitä. Monet yritykset haluavat edelleen tehdä itse; niillä ei ole halukkuutta luopua operatiivisesta toiminnasta.

”Muutos tarkoittaa siirtymistä tuotetoimittajasta ratkaisutoimittajaksi. Hankkeen aikana yritykset ottivat joitakin askelia, mutta samalla havaitsimme esteitä muutokselle. Ne saattoivat olla esimerkiksi pelkoa siitä, mitä kehittyneempi työnjako toisi mukanaan”, Töytäri sanoo.

Yliopistoista ja tutkimuslaitoksista oli hankkeessa mukana Aalto, Tampereen ja Vaasan yliopistot, LUT-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja VTT. Valmistavan teollisuuden yrityksistä hankkeessa oli mukana muun muassa ABB, Metso Outotec (entiset Metso ja Outotec), Valmet, Wärtsilä, Raute ja IBM, sekä ohjelmistoyrityksistä esimerkiksi Etteplan, Wapice ja M-Files.

������ä�پ���ٴDz�: