Uutiset

Tiedeakatemia palkitsi mikroskooppisen pienten eliöiden liikkeen tutkijan

Fyysikan professori Matilda Backholm sai Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon, joka myönnetään vuosittain nuorille, jo ansioituneille matemaattisluonnontieteellisten alojen tutkijoille.
Henkilö beige villapaita ja kaulakoru seisoo sisällä ikkunan ääressä, josta näkyy metsä.
Apulaisprofessor Matilda Backholm. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto.

Apulaisprofessori Matilda Backholm tutkii pehmeän aineen fysiikkaa. Backholmin tutkimus keskittyy fysikaalisten voimien vaikutuksiin pehmeissä, nestemäisissä ja biologisissa järjestelmissä, joita hän tarkastelee sekä kokeellisesti että teoreettisen mallinnuksen avulla. 

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksella apulaisprofessorina työskentelevä Backholm on perehtynyt muun muassa mikroskooppisen pienten organismien, kuten pienten sukkulamatojen ja suolakatkarapujen liikkeeseen ja niiden siihen tarvitseviin voimiin sekä vesipisaroiden liikkumiseen vettä hylkivillä pinnoilla. Palkintoperusteiden mukaan Backholmin tutkimus on lisännyt merkittävästi ymmärrystä siitä, miten pienet organismit sopeutuvat ympäristöönsä. 

”Omalla alallani keskityn ratkomaan fysiikan perustieteellisiä ongelmia. Tutkimukseni perustuu uteliaisuuteen ja intuitioon, joiden avulla selvitän mitkä laboratoriohavainnot kätkevät taakseen kaikkein jännittävimmät fysiikan kysymykset”, Backholm sanoo.

Eliöiden ja organismien liikkeiden ymmärtäminen on oleellista muun muassa tulevaisuuden biolääketieteellisiä sovelluksia kehitettäessä. Esimerkki tällaisesta on niin sanottu nieltävä kirurgia, jossa tavoitteena on kehittää erittäin pienikokoisia, nieltäviä robottiparvia, eli ns. mesorobottiparvia biolääketieteen apuvälineeksi. Backholm on myös kehittänyt erittäin herkän mikropipettivoima-anturimenetelmän, jolla voidaan mitata pienen organismin viskoelastisia ominaisuuksia, liikkumisen dynamiikkaa ja vuorovaikutuksia. 

Backholmille Väisälän palkinto on arvokkaan tunnustuksen lisäksi tilaisuus reflektoida.

”Tieteentekeminen voi olla yksinäistä työtä, kun tarkoituksena on löytää vastaus johonkin erittäin vaikeaan ja avoimeen kysymykseen. Samalla venytämme tieteellisen tiedon rajoja, kehitymme ammatillisesti ja opimme uutta jatkuvasti. Palkinto auttaa minua pysähtymään hetkeksi ja miettimään mitä kaikkea olen jo ehtinyt saavuttaa. Motivaation ja energian lisäksi se antaa minulle myös varmuutta siitä, että valitsemani polku on oikea”, Backholm sanoo.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto jaetaan vuosittain 1–3:lle aktiivivaiheen ansioituneelle tutkijalle. Palkinnot myöntää Tiedeakatemian hallitus Väisälän rahastosta rahaston tukemille aloille. Väisälän palkintoja on jaettu vuodesta 2000 alkaen. Palkinto on arvoltaan 15 000 euroa.

Väisälän palkinnot jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian Ilta tieteelle -tilaisuudessa 8. joulukuuta Ritarihuoneella, Helsingissä. 

äپٴᲹ:

Pekka Aula

Pääsihteeri, Suomalainen Tiedeakatemia
Assistant Professor Matilda Backholm looks at shrimp via a screen connected to a microscope.

Pienet eliöt, suuret löydökset: Parveilevasta katkaravusta haetaan oppia uuden aallon robotiikkaan

Matilda Backholm pyrkii määrittämään monimutkaisen liikkumiskäyttäytyminen omaavan suolakatkaravun fysiikkaa. Löydösten avulla voidaan kehittää esimerkiksi ”nieltävää kirurgiaa”.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
Henkilöt rivissä
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tasavallan presidentin kunniamerkit Kemian tekniikan korkeakoulussa

Tasavallan presidentin kunniamerkit myönnettiin neljälle henkilölle koulussamme: dekaani Kristiina Kruusille, professori Lasse Murtomäelle, teknisten palvelujen päällikkö Jaana Richille ja vanhemmalle yliopistolehtorille Jari Aromaalle.
Henkilö seisoo kirjastossa, yllään vaaleanharmaa poolopaita ja huivi. Taustalla näkyy kirjahyllyjä ja kattovaloja.
Opinnot Julkaistu:

Jill Laurén valitsi tuotantotalouden, koska halusi pitää mahdollisimman monta ovea avoinna

Opinnot yhdistävät luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä, ja eniten Laurén on oppinut projekteista, joissa ratkotaan oikeiden yritysten aitoja haasteita ja joissa teoriaosaamista pitää osata soveltaa.
Henkilö, jolla on vaaleanpunainen villapaita ja kaulakoru, seisoo sisätiloissa, taustalla sumeat valot.
Opinnot Julkaistu:

Fanny Koskinen valitsi rakennustekniikan poissulkumenetelmällä

Kiinnostuksen kohde luonnontieteet yhdistyy opinnoissa sopivasti teoriaan ja käytäntöön. Opiskelijan elämään kuuluvat myös oman alan työ ja aktiivinen rooli Aallon ruotsinkielisten opiskelijoiden järjestössä.