Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin avaruuteen 25. toukokuuta
Päivitys 30.5.2022
Tiedesatelliitti Foresail-1 laukaistiin onnistuneesti avaruuteen 25. toukokuuta myöhään illalla Suomen aikaan SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta. Transporter 5 nimisessä rakettimissiossa oli mukana yhteensä 59 nanosatelliittia ja avaruuteen matkasi myös suomalaisen avaruusyhtiön ICEYEn viisi nanosatelliittia. Ensimmäisen signaalin Foresail-1-satelliitista poimi kansainvälinen SatNOGS verkosto pian laukaisun jälkeen sekä myöhemmin myös Otaniemen maa-asema Espoossa.
"Satelliitti on onnistuneesti radallaan ja lähettää säännöllisesti tietoa voinnistaan - akut latautuvat ja aurinkopaneelit toimivat. Pieniä komennukseen liittyviä korjauksia tehdään parhaillaan, mutta itse satelliitissa kaikki näyttää olevan kunnossa", sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.
*
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäisen satelliitin, Foresail-1:n, huippuhetki on käsillä. Laukaisu tapahtuu SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta keskiviikkona 25. toukokuuta.
”Tällä hetkellä raketin lähtöhetkeksi on ilmoitettu kello 21.25 Suomen aikaa. Paikallisten säätietojen mukaan laukaisun pitäisi onnistua suunnitellusti”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.
SpaceX:n Transporter 5 niminen rakettimissio vie kymmeniä piensatelliitteja 550 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle. Foresail-1 satelliitti tekee yhden kierroksen maapallon ympäri noin puolessatoista tunnissa ja ylittää Suomen joka päivä suunnilleen samaan aikaan.
”Mikäli kaikki menee hyvin ja satelliitti käynnistyy suunnitellusti, odotamme satelliitin ensimmäistä signaalia Otaniemen maa-asemalla jo muutaman tunnin sisällä laukaisun jälkeen”, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.
Kestävämpää avaruustutkimusta
Kaikki Foresail-1-satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit on kehitetty ja rakennettu Suomessa.
Satelliitti kantaa mukanaan kahta ainutlaatuista tieteellistä instrumenttia: lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkivaa PATE-hiukkasteleskooppia sekä satelliitin radalta poistavaa plasmajarrua.
Plasmajarrun tavoitteena on vähentää merkittävästi kiertoradoille kertyvää avaruusromua nopeuttamalla käytöstä poistetun satelliitin ohjaamista ilmakehään, jossa se palaa poroksi. Normaalisti satelliiteilta kuluu vuosia painua ilmakehään, mutta plasmajarrun ansiosta matka voi nopeutua jopa muutamaan kuukauteen.
Turun yliopistossa kehitetyn PATE-hiukkasteleskoopin tavoitteena on auttaa tutkijoita ymmärtämään entistä paremmin avaruuden säteily-ympäristöä ja sitä kautta pidentää satelliittien käyttöikää avaruudessa.
”Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta. Nyt avaruuteen matkaava ensimmäinen satelliitti on tärkeä osa tutkimustyötämme ja toivottavasti pääsemme testaamaan teoriaa käytännössä”, huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta sanoo.
Seuraa laukaisua
Foresail-1-satelliitin kuvat ja videot ladattavissa .
Tiedote 12.4.2022: Foresail-1-satelliitti on valmis avaruuteen
äپdz:
Jaan Praks (lisätiedot liittyen Foresail-1 satelliitin toimintaan ja laukaisuun)
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Minna Palmroth
professori ja huippuyksikön johtaja, Helsingin yliopisto
puh 040 531 1745
minna.palmroth@helsinki.fi
kokoaa yhteen Suomen avaruustieteen ja –teknologian ykkösosaajat ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta. Huippuyksikköä johtaa professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta ja se muodostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmistä.
Lue lisää uutisia
Kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen: ”Haluan nähdä, mihin bioteknologian osaamista voi käytännössä soveltaa”
Kun Aalto-yliopiston kemian tekniikan opiskelija Mikko Manninen valitsi maisteriopintojensa pääaineeksi bioteknologian, palaset loksahtivat kohdalleen. Hän on löytänyt oman alansa ja tekee nyt diplomityötä unelmiensa yrityksessä.
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.