������

Kun maailma muuttuu yhä nopeammin, kohtaamme yhä useammin tilanteita, joihin ei ole olemassa valmista toimintamallia, vaan niissä tarvitaan luovuutta.

Syvää asiantuntemusta vaativissa työtehtävissä luovuus merkitsee kykyä hyödyntää ja soveltaa toimintamalleja toisista yhteyksistä �����ä lähestyä asioita uusista näkökulmista, jotta saavutamme tavoitteemme. Käytämme luovuuttamme, kun ratkaisemme ongelmia tai kun muutamme totuttuja työskentelytapojamme ja opimme pois vanhasta tavasta tehdä.

Luovuus onkin noussut yhdeksi olennaisimmista tulevaisuustaidoista, sillä se kytkeytyy elämänlaajuiseen oppimiseen ja muutoskykyyn uusissa tilanteissa. Yksilöt ja tiimit, jotka ovat uteliaita, käyttävät mielikuvitustaan ja alkavat rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, ja tätä kautta mukautuvat todennäköisemmin uusiin tilanteisiin.

Ollessamme avoimia uudelle hyödynnämme kykyjämme kokonaisvaltaisesti, omaksumme uusia ajatuksia ja käyttäytymismalleja �����ä tätä kautta parannamme mahdollisuuksiamme löytää omaperäisiä ja hyödyllisiä ratkaisuja. 

Luovuutta voi oppia ja mitata – tutustu hankkeessa syntyneisiin materiaaleihin

Luova työelämä 2030 -hanke on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt kyselyn, jonka avulla voi itsearvioida yksilöllistä luovuutta työelämässä. Luovuutta tarkastellaan viiden osa-alueen kautta, joita ovat identiteetti, uteliaisuus, draivi, oivaltavuus ja itsevarmuus.

”Vastausten perusteella me suomalaiset nautimme ajattelusta, uuden luomisesta ja haasteiden ratkaisemisesta. Ne ovat kaikki tärkeitä kiinnostuksen kohteita ja kykyjä muuttuvassa maailmassa”, kertoo kyselyä kehittäneen Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo, joka väitteli Aalto-yliopistosta yhteisöllisen luovuuden merkityksestä menestykselle vuonna 2016.

Yksilökyselyn tulosten perusteella pitkä kokemus lisää luovuutta – luova suorituskyky siis jopa kasvaa iän myötä.

"Matalan itseluottamuksen vuoksi menemme helposti sääntöjen ja sosiaalisten normien taakse, mikä tekee työskentelystä turhankin suoraviivaista ja vie mahdollisuuden luovaan ongelmanratkaisuun,” Rahkamo sanoo.

Tarvitsemme toisiltamme ja esihenkilöiltämme rohkaisua luovuuden käyttöön, kokeiluihin ja oppimiseen epäonnistumisten kautta. Luova työelämä -hanke edistää ja kehittää yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria.

Syksyllä 2022 luovuuden mittaamisen pilotointia laajennetaan organisaatioiden tasolle. Mukana organisaatiokyselyissä ovat Genelec, Esko Systems, Reima, Arla, Kaski Agency, Abloy, Kotipizza, Foibe-Kartano, Nomentia, Siemens, Indieplace, Fujitsu, Rabbit Films, Hasan & Partners, Duunitori, Telia �����ä Olympiakomitea.

• Kutsu kollegasi, työyhteisösi ja ystäväsi mukaan tekemään itsearviointi osoitteessa: , josta saat vastauksena sähköpostiisi henkilökohtaisen luovuuden suorituskyvyn kartan.
• Tutustu kyselyn ensimmäisestä 2630:sta vastauksesta johdettuun in suomalaisten luovuudesta. Syyskuun 2022 lopussa jo yli 4000 ihmistä on tehnyt luovuuden itsearviointitestin.
• Katso Voiko luovuutta mitata? - taltiointi, jossa Susanna Rahkamo ja Pauliina Valpas avaavat luovuuskyselyn tuloksia �����ä kertovat siitä, miksi luovuus on tärkeää työelämässä taitona, mistä se koostuu ja miten luovuuttaan voi kehittää työarjessa.

Lisäys 12.1.2023: Organisaatiotason kysely keräsi yli 605 vastausta 16 eri organisaatiosta.

• Tutustu , joka valottaa luovuuden tilaa suomalaisissa yrityksissä.
• Katso Millainen on luovuutta edistävä yrityskulttuuri? - tallenne, jossa Susanna Rahkamo ja Pauliina Valpas avaavat yritystasoisia luovuuden löydöksiä ja kertovat, kuinka suomalaisorganisaatioissa voidaan parantaa luovan työskentelyn ja ajattelun edellytyksiä.
• Kaikki tärkeät tiedot ja linkit luovuuden kehittämiseksi yksilöiden ja organisaatioiden osalta on nyt koottu samaan paikkaan. Tutustu sivustoon