Uutiset

Tietotekniikan laitoksen uusi professori Kari Smolander tutkii ohjelmistokehityksen käytäntöjä

Kari Smolander tutkii ohjelmistokehitystyötä ja sen muutosta.
Tutkimukseni keskittyy myös ohjelmistotyön sosiaalisen ulottuvuuden tutkimiseen, kertoo tietotekniikan laitoksen uusi professori Kari Smolander.

Ohjelmistokehitystyön muutokseen vaikuttaa vahvasti digitalisaatio, jonka seurauksena lähes kaikki tullaan automatisoimaan.

- Ohjelmistoista on tulossa liiketoiminnan keskeisin komponentti. Aiemmin IT:tä, ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä on pidetty lähinnä välttämättömänä kustannuksena. Nyt niistä on tulossa keskeinen lisäarvoa tuottava komponentti ydinliiketoiminnassa. Aineettomia hyödykkeitä myyvät yritykset, kuten vakuutusyhtiöt ja pankit ovat kulkeneet eturintamassa, mutta nyt sama muutos tapahtuu myös muuallakin, kuten valmistavassa teollisuudessa. Tämä vaikuttaa myös ohjelmistotyöhön ja sen organisointiin, kertoo professori Kari Smolander uudella työhuoneellaan tietotekniikantalossa.

Digitalisaation keskeinen osa, automatisointi, johtaa formalisoituihin prosesseihin, jotka voidaan helposti kopioida mihin tahansa, kuten kaikki digitaalinen informaatio. Asiakasrajapintaa ja arvoketjuja ei kuitenkaan pystytä kopioimaan.

- Digitalisaatio on systeeminen muutos sisältäen muun muassa tuotteiden ja palveluiden arvoketjujen sekä asiakassuhteiden uudelleen järjestelyn. Kyse ei ole pelkästään teknologisesta muutoksesta. Koko järjestelmä on muuttumassa toisenlaiseksi, ja Suomen menestys on siitä riippuvainen, lisää Smolander.

- Tutkimukseni keskittyy myös ohjelmistotyön sosiaalisen ulottuvuuden tutkimiseen. Tutkimukseni on pääasiassa empiiristä kenttätutkimusta. Isojen datojen hankkimisen sijaan teen havainnointia, haastatteluja ja niiden pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä, kertoo Smolander lopuksi.

Kari Smolander valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta ja tietojenkäsittelyopista vuonna 1988. Vuonna 1992 Smolander teki lisensiaattityön metamallintamisesta, ja samassa yhteydessä hän loi MetaEdit –nimisen ohjelmistosuunnittelutyökalun. Tuote on edelleen käytössä MetaCase Consulting –yrityksessä, jota Smolander oli myös perustamassa.

Lisensiaattityön jälkeen Smolander oli noin viisi vuotta Tiedolla suunnittelemassa metsäteollisuuden kunnossapidon ja materiaalihallinnon operatiivisia järjestelmiä. Ennen ja jälkeen ohjelmistoarkkitehtuuria koskevaa väitöskirjaansa Smolander toimi yliopettajana Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Väitöskirjaansa Smolander teki vain vajaat kaksi vuotta, vuosina 2001-2003.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.