Tohtorikoulutus 2.0 – Vastaako tohtorikoulutus muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin?
Julkisuudessa usein esitetyn väitteen mukaan työnantajien mielestä tuore tohtori on liian vanha, liian teoreettinen, liian kapea-alainen, kykenemätön ja haluton pureutumaan käytännön ongelmiin sekä ryhmätyötaidoiltaan puutteellinen.
Huomattava osa tänä vuonna promovoitavista tohtorista on kuitenkin noin kolmekymppisiä, joiden tutkimusportfolioon sisältyy yritysyhteistyötä ja jotka ovat työskennelleet vapaaehtoisina Slushissa tai osallistuneet muilla tavoin start-up -toimintaan. Samanaikaisesti tutkimuksen ja kehitystyön arvo jatkaa kasvuaan, kun digitalisaatio ja palvelullistuminen mullistavat perinteisimmätkin teollisuuden alat.
Pystyykö tohtorinkoulutus vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin: miten pidämme tohtoreiden koulutuksen ajan tasalla ja miten käytänteitä tulisi kehittää? Miten tutkimuksen vaikutusta teollisuudessa voidaan vahvistaa ja millä keinoilla tohtoreille avataan ovia yrityksiin sekä tehostetaan teollisuuden ja tiedeyhteisön yhteistyötä?
Tule mukaan paneelikeskusteluun ja kuulemaan kunniatohtoreita, jotka ovat itse loistavia esimerkkejä eri alojen onnistuneesta verkostoitumisesta.
Paneelissa ovat mukana 15.6. kunniatohtoreiksi promovoitavat professori Jon CrowcroftCambridgen yliopistosta, pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta, professori John Shawe-Taylor University College London -yliopistosta, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja professori Ichiro Terasaki Nagoyan yliopistosta. Kunniatohtoreiden tarkemmat esittely sivulla
Vararehtori Tuija Pulkkinen toimii paneelin puheenjohtajana.
Tilaisuuden kieli on englanti.
Paikka: Lumituuli auditorio, Dipoli
Aika: torstaina 14.6. klo 13–15, jonka jälkeen kahvitarjoilu
Tervetuloa!
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.