������

Aalto-yliopiston tohtorintutkinto avasi Kourosh Latifille ovet puolijohdevalmistajan vaativiin tuotekehitystehtäviin. Huippuherkkiä antureita kehittävä Antti Ontronen opiskelee tohtoriksi työn ohella.  

Aalto-yliopistosta valmistuu vuosittain noin 200 tohtoria, joista yhä useammalla on kansainvälinen tausta. Iranista Suomeen muuttanut Kourosh Latifi on Aallon tohtoriopintojensa jälkeen edennyt Muratalla neljässä vuodessa kehitysinsinööristä mittausjärjestelmiä kehittävän tiimin päälliköksi. 

”Halusin jäädä Suomeen, jonka parhaassa teknologiayliopistossa sain tohtorikoulutukseni. Väitöstyö oli hyvin vaativaa ja opin siinä monia taitoja, joita voin nyt hyödyntää Muratan Vantaan tehtaan tuotekehityksessä”, Latifi kertoo.

Latifilla ei ollut ulkomaalaistaustaisena tohtorina vaikeuksia työllistyä Suomessa, mutta hänen ystäväpiirissään asiat ovat toisin. 

”Minulla on paljon Suomeen muuttaneita ja täällä tohtoriksi opiskelleita ystäviä, joiden vaihtoehtona Suomeen jäämiselle on akateeminen ura tai Muratan kaltainen suuri kansainvälinen yritys, joiden työpaikoista on todella kova kilpailu. Moni suomalaisyritys palkkaa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaistaustaisen tohtorin”, Latifi perustelee.

Tieteentekijänä uuden äärellä

Huipputarkkoja antureita autoteollisuuden ja terveysteknologian tarpeisiin valmistava Murata kannustaa työntekijöitään tohtoriopintoihin työn ohessa.

Muratan ja Aallon yhteisellä tohtoripolulla elektroniikkavalmistajan työntekijät opiskelevat tohtoriksi kuudessa vuodessa ja voivat käyttää opintoihin yhden työpäivän viikossa.

”Tohtorikoulutus on meille investointi tulevaisuuteen. Se antaa valmiuksia ratkoa vaativia teknologisia haasteita ja ottaa haltuun monimutkaisia kokonaisuuksia. Tohtorien vahvat yliopistoverkostot auttavat meitä pysymään uuden teknologian kehityksen aallonharjalla”, sanoo Murata Suomen henkilöstöpäällikkö Tuomas Nurmi. 

Yksi tohtoripolun viidestä opiskelijasta on Muratalla mittausasiantuntijana työskentelevä Antti Ontronen, joka perehtyy väitöstyössään antureiden ohjausjärjestelmiin.

”Kehitämme erittäin herkkää ja stabiilia gyroskooppianturia, joka pystyy havaitsemaan pohjoisen ilmansuunnan äärimmäisen haastavissa olosuhteissa. Maapallon pyörimiseen perustuva kompassi toisi aivan uusia ulottuvuuksia navigointiin ja esimerkiksi itseohjautuviin autoihin”, Ontronen kuvailee. 

Väitöskirjaan tähtäävä tieteellinen tutkimus ja mittausasiantuntijan työ ovat Ontroselle ihanteellinen yhdistelmä.

”Pääsen kehittämään teoriaa ja testaamaan sitä oikeassa maailmassa. On myös hervottoman mielenkiintoista tehdä uutta tiedettä ja asioita, joita kukaan muu ei ole vielä testannut tai todistanut”, Ontronen jatkaa. 

Puolijohdeteollisuus arvostaa tohtoreita

Huimassa kasvussa oleva puolijohdeala tarvitsee lähitulevaisuudessa joukoittain uusia osaajia. 

Aalto on jo pitkään kouluttanut Suomeen puolijohde- ja mikroelektroniikka-alan tohtoreita, joiden osaamista teollisuus sekä arvostaa että tarvitsee entistä enemmän. 

”Opiskelijat näkevät alan tohtoritutkinnon perustutkintona mielenkiintoisiin työtehtäviin. Teollisuuden tutkimus- ja kehitystiimeissä tohtorit pääsevät vaikuttamaan globaalien ongelmien ratkaisemiseen”, sanoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani, professori Jussi Ryynänen. 

Hän kertoo sähkötekniikan alan voimakkaasta kansainvälistymisestä viime aikoina, mikä on helpottanut ulkomaalaistaustaisten tohtorien työllistymistä Suomeen. 

”Omista väitelleistäni valtaosa on työllistynyt Suomen teollisuuteen”, toteaa Ryynänen, jonka professuurin alana on mikroelektroniikkasuunnittelu. 

Aalto International Talent Programme toimii linkkinä kansainvälisten maisteri- ja tohtoriopiskelijoiden ja suomalaisyritysten välillä.

”Murata on aktiivisesti mukana ohjelmassa opiskelijoiden mentorina. Olemme löytäneet sitä kautta uusia osaajia, jotka ovat meille tärkeä voimavara”, Muratan Nurmi kertoo. 

Teksti: Marjukka Puolakka