Uutiset

Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista

Yli puolet asukkaista tekisi kodin hiilijalanjäljestä pakollisen tiedon.
Townhouses in Malminkartano. Photo: Eija Hasu
Kuva: Eija Hasu

Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet toivoo, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön teettämässä kyselyssä, jossa selvitettiin pientaloasujien ympäristöasenteita. Kyselyyn osallistui yli 1700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä.  

Lähes puolet kyselyyn vastanneista voisi maksaa 10 % tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista. Joka kymmenes olisi valmis maksamaan 20 % enemmän. Valtaosa vastanneista piti kodin ympäristöystävällisyyttä ja käytettävyyttä tärkeämpänä kuin edullista hintaa. Puolueetonta, helposti ymmärrettävää tietoa kaivattiin erityisesti kodin koko elinkaaresta, materiaalien alkuperästä, kierrätettävyydestä ja mahdollisista haittavaikutuksista. 

Sen sijaan asuinväljyyden pienentäminen ja asuinalueiden tiivistäminen eivät vastaajien mukaan ole toivottavia keinoja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista asuu kaupungissa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen ei myöskään automaattisesti nosta pientalon rakennuskustannuksia, osoitti Aalto-ylipiston tuore selvitys, jossa vertailtiin Tuusulan asuntomessuilla julkaistujen rakennusten hiilijalanjälkilaskelmia ja kustannustietoja. Vertailun perusteella vähähiilisimmät omakotitalot olivat keskimäärin hieman edullisempia (3 107 €/m2) kuin eniten päästöjä aiheuttaneet (3 404 €/m2).

Eroja talotoimittajien ja kodinostajien näkemysten välillä

Kyselyyn vastanneiden asukkaiden mukaan suurin vastuu ympäristöystävällisen asumisen kehittämisestä on teollisuudella, tuotteiden valmistajilla ja palvelujen tarjoajilla sekä poliitikoilla, lainsäätäjillä ja virkamiehillä. 

Kyselyssä mukana olleiden talotehtaiden edustajien mukaan kuitenkin hinta, tottumukset ja tavat ovat esteenä ympäristöystävällisille valinnoille. Talotehtaiden edustajista hiilijalanjäljen ilmoitusvelvollisuutta tai raja-arvoa kannatti vain kolmannes vastanneista, ja yli puolet vastusti ilmoitusvelvollisuutta tai päästörajoja. Vastanneiden talotehtaiden edustajien mukaan tietoa ympäristöasioista on helposti saatavilla, eikä kattavia ympäristötietoja tällä hetkellä tarvita. 

Koronakriisillä vaikutusta yleisiin ympäristöasenteisiin

Kyselyssä selvitettiin myös koronapandemian vaikutuksia asumisen tilajärjestelyihin, asuinpaikkaan tai tontin valintaan. Suomalaiset pientalot ovat vastanneet asumistarpeisiin hyvin koronakriisin ensimmäisen vaiheen aikana. 90 prosenttia vastanneista asukkaista koki, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta asumiseen. 

Yleisiin ympäristöasenteisiin korona oli sen sijaan vaikuttanut. 18 prosenttia kaikista vastaajista piti ympäristöasioita tärkeämpinä kuin ennen pandemiaa. Naisvastaajista osuus oli 23 prosenttia ja yli 70-vuotiaista 24 prosenttia. 

Luonnonläheisyys, rauhallisuus ja turvallisuus korostuvat asuinpaikan tai tontin valinnassa. Vastaajat pitivät palveluiden läheisyyttä tärkeänä. Toisaalta moni ihannoi asuinympäristön väljyyttä sekä taajaman ulkopuolella asumista, mikä on ristiriidassa palvelutoiveiden kanssa.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos ja ympäristöministeriö toteuttivat kyselyn pientaloasumisen ympäristöasenteista toukokuussa 2020. Kyselyyn osallistui yli 1700 Suomen Omakotiliiton jäsentä sekä 17 Pientaloteollisuus ry:n jäsenyritystä. Kysely on osa Euroopan aluekehittämisrahaston rahoittamaa hanketta "Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin", jota koordinoi Lapinjärven kunta. Hankkeessa kehitetään toimintamallia resurssiviisaaseen rakentamiseen ja asumiseen Lapinjärven tulevalle Husulanmäen asuinalueelle. Mallissa huomioidaan mm. resurssien järkevä käyttö, ympäristö ja ihmisten hyvinvointi sekä uudet tuote- ja palveluratkaisut.

äپdz:&Բ;
Matti Kuittinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
matti.kuittinen@aalto.fi
Puh. 050 594 7990

Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Pekka.heikkinen@aalto.fi
Puh. 050 3773 786

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Ryhmä ihmisiä seisoo rivissä pitäen todistuksia. Projektorinäyttö näkyy heidän takanaan.
Palkinnot ja tunnustukset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Aallon tohtorikoulutuspalvelut sai Unite!-palkinnon

KTT Minna Söderqvistin johtama Aallon Unite!-tohtorinkoulutustiimi sai palkinnon pitkäjänteisestä työstään tohtorien liikkuvuuden ja tohtorinkoulutusyhteistyön edistämiseksi Unite!-allianssin sisällä. Palkintoseremonia järjestettiin XII Unite! Dialoguen yhteydessä.
Alumni Weekend 2025. Kuva: Kristian Presnal
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.