Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta ja esikuva 1800-luvulta. Se tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Tutkijat kehittivät metsiä varten täydellisen kierrätyslannoitteen, joka säästää 88 prosenttia energiaa - mutta on vielä lainsuojaton
Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta. Kekseliäs lannoite tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Metsien kasvun vauhdittaminen on järkevää sekä talouden että ympäristön kannalta. Lannoitettu metsä sitoo elinaikanaan jopa 10 000 tonnia enemmän hiilidioksidia hehtaaria kohti kuin lannoittamaton metsä. Määrä vastaa yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Kemiallisen metsälannoitteen valmistus vie kuitenkin paljon raaka-aineita ja energiaa. Onneksi kehitteillä on parempi, kotimainen vaihtoehto, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 88 prosenttia pienempi kuin perinteisen lannoitteen.
Lue Putretin tarina alla olevasta linkistä!
Lue lisää uutisia
Kauppakorkeakoulu on kestävyyskoulutuksen globaalin PRME-verkoston Champion-jäsen myös vuosina 2026–2027
Vain kaksi muuta pohjoismaista korkeakoulua saivat Champion-tason jäsenyyden.
Käynnistä vuosi uusilla oivalluksilla – hae kevään FITech-kursseille!
Täydennä osaamistasi suomalaisten tekniikan alan yliopistojen kursseilla, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin ja auttavat syventämään osaamistasi maksuttomasti.
Mahdollisuuksiin tarttuja – Vuong Von tie vei Aallon ja VTT:n kautta kasvuyritykseen rakentamaan tulevaisuuden proteiinitehdasta
Vuong Vo tuli Suomeen, koska tuttu ympäristö ei tarjonnut tarpeeksi haasteita.