������

Vuonna 2018 Aalto-yliopiston tutkijat lähtivät ratkomaan haastetta: mitä tehdä valtavalle vuorelle kompostia, jota syntyy Suomen suurimmalla biokaasun tuotantolaitoksella Lahdessa?

Kompostissa on erilliskerättyä Lahden alueen biojätettä ja vedenpuhdistamossa syntyvää yhdyskuntalietettä, joista on ensin otettu talteen biokaasua mädätysprosessissa. Syntyvä mädäte hygienisoidaan kompostoimalla.

”Kompostia tulee Lahden seudulla 20 000 tonnia vuodessa. Aiemmin sitä on levitetty pelloille, mutta nykyään viljanostajat eivät kelpuuta viljaa, jonka lannoitteessa on mukana yhdyskuntalietettä. Siksi sille piti keksiä uutta käyttöä”, kertoo tohtorikoulutettava Antti Pietiläinen.

Komposti sisältää runsaasti fosforia ja orgaaniseen ainekseen sitoutunutta typpeä – molemmat tärkeitä kasviravinteita. Tutkijat yhdistivät siihen puunpolttolaitokselta saatavaa kaliumpitoista tuhkaa yksinkertaisella sekoitusprosessilla.

Näin syntyneen, Putretiksi nimetyn lannoitteen valmistuksen energiankulutus on hyvin pieni ja ilmastovaikutus alustavien laskelmien mukaan vain noin 11 prosenttia keinolannoitteesta, jonka valmistamiseen tarvitaan kemikaaleja, kuten typpeä sisältävää ureaa, sekä maaperästä louhittua fosforia.

”Myös hiili pysyy mukana Putretissa, mikä on erinomainen asia, sillä se toimii tärkeänä maanparannusaineena”, sanoo professori Olli Dahl.

”Ja koska typpi on kompostissa sitoutuneena orgaaniseen ainekseen, se ei lähde veden mukana pois ja mene valumavesiin vaan vapautuu pikkuhiljaa puiden käyttöön vuosien kuluessa, kun orgaaninen aines hajoaa”, Pietiläinen täydentää.

Lakimuutos vaaditaan

Tutkijoiden tavoite on, että Putretin valmistus voisi käynnistyä suuremmassa mittakaavassa kahden vuoden kuluttua, ja viiden vuoden kuluttua sitä päästäisiin levittämään päijäthämäläisiin metsiin.

”Paikallisen lannoitetarpeen täyttäminen nielisi 7 000 tonnia kompostia. Toki haluaisimme, että koko 20 000 tonnia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää Putrettina”, Dahl sanoo.

Ennen sitä on vielä selvittävä parista haasteesta. Tärkein niistä on kompostin sisältämien muovi- ja lääkejäämien hallitseminen.

”Mikromuoveja päätyy puhdistamolietteeseen esimerkiksi keinokuituisten vaatteiden pesuvesistä sekä teollisuudesta, ja niiden poistamiseen meillä on jo prosessi mietittynä. Lääkejäämien hallinta tarvitsee vielä lisätutkimusta. Koska metsien lannoitusväli on 40 vuotta, vaaraa kertymisestä ympäristöön ei ole, kun vähäiset lääkejäämät hajoavat muutamassa vuodessa. Jos Putrettia halutaan käyttää myös pelloilla, se voi vaatia lisätutkimuksia – vaikka kompostia voi niillä jo sellaisenaan käyttää”, Olli Dahl selittää.

Putretin metsäkäyttö edellyttää myös lakimuutosta, sillä tällä hetkellä Suomen metsiä ei saa lannoittaa orgaanisella kierrätyslannoitteella. Tuhkan käyttö sellaisenaan on jo sallittu.

”Taimilla tehdyt kasvatuskokeet ovat olleet lupaavia, ja seuraavien vuosien aikana Luonnonvarakeskus (Luke) seuraa tehtyjen kokeiden tuloksia suuremmilla koealoilla”, kertoo Aallon tutkija Hanna Vanhanen.

”Kun kaikki on valmista, tästä voi tulla malli, jota kopioidaan ensin Suomessa ja sitten ympäri maailmaa”, Dahl sanoo.

RaKiKy-projektin toteuttivat Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy, ja sen ohjausryhmässä olivat mukana Lahti Energia Oy (tuhkan tuottaja), Labio Oy (kompostin tuottaja) ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (alueen jätehuoltoyhtiö). Kaksivuotisen hankkeen rahoitti Päijät-Hämeen liitto.