Uutiset

Tutkijat: Palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua

Kuusivuotisessa ROSE-hankkeessa testattiin muun muassa etäläsnäolorobotteja ja hoitajien voimaliivejä. Kokemukset olivat positiivisia, mutta robotiikan tekninen kehitys ei ole vielä kaikilta osin vaadittavalla tasolla. Hanke on julkaissut tiekartan hoivarobotiikan kestävään laajamittaiseen hyödyntämiseen.
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT
Etäläsnäolorobotin toimivuutta testattiin projektin aikana eri kohteissa ja palaute oli positiivista. Kuva: VTT

Suomella on monen muun länsimaan tavoin edessään iso haaste: ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän laadukasta ja eettistä hoitoa, kohtuullisilla kustannuksilla.

Tutkijat selvittivät palvelurobottien käytön mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa kuuden vuoden ajan Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -tutkimushankkeessa. Hankkeessa kaikki tutkimus- ja kehitystyö lähti käyttäjien tarpeista.

”Toteutimme lukuisia kokeiluja ja tutkimuksia kotihoidossa, hoivakodeissa ja sairaalaympäristössä”, sanoo ROSE-hankkeen vetäjänä toiminut Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki.

ROSE:ssa tutkittiin muun muassa etäläsnäolorobotin toimivuutta eri kohteissa. Jo nyt moni kotona asuva vanhus voi keskustella hoitajan kanssa kuvapuhelinyhteydellä tabletin kautta. Etäläsnäolorobotin avulla hoitajan on myös mahdollista liikkua vanhuksen asunnossa ja saada näin kokonaiskuva tilanteesta.

”Toteutimme esimerkiksi korona-aikana viiden viikon kokeilun, jossa isovanhemmat pitivät robotin avulla yhteyttä lapsiinsa ja lastenlapsiinsa. Kokeilu sai paljon positiivista palautetta. Vanhukset kokivat, että robotti toi turvallisuuden tunnetta ja kohtaamisessa oli enemmän vierailun tuntua kuin tilanteessa, jossa pelkästään tuijotetaan puhelimen tai tabletin ruutua. Lapset puolestaan kokivat, että liikkuva robotti antoi heille laajemman näkemyksen vanhempien kokonaistilanteesta”, tutkimusohjelmajohtaja Sari Heikkinen Laurea-ammattikorkeakoulusta kertoo.

Kaasujousiteknologiaa hyödyntävä voimaliivi tukee hoitajaa esimerkiksi potilasta nostettaessa vähentäen hoitajan alaselän kuormitusta. Kuva: VTT
Kaasujousiteknologiaa hyödyntävä voimaliivi tukee hoitajaa esimerkiksi potilasta nostettaessa vähentäen hoitajan alaselän kuormitusta. Kuva: VTT

Apua kiireiseen ja raskaaseen työhön

Tutkijat etsivät myös ratkaisuja hoitajien hyvinvoinnin tukemiseen. Erilaiset robotisoidut apuvälineet ja robotit voivat helpottaa tiettyjen työtehtävien tekoa. Hoitajat toivovat uudelta teknologialta erityisesti kevennystä fyysisesti kuormittaviin tehtäviin.

”Kokeiluissa erilaiset hoitajille puettavat voimaliivit osoittautuivat mielenkiintoisiksi vaihtoehdoiksi. Vaatii kuitenkin vielä lisäkehittelyä, jotta puettava robotiikka saadaan paremmin soveltumaan hoitotyöhön ja siten parantamaan hoitajien työergonomiaa ja työtyytyväisyyttä”, tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta sanoo.

VTT kokeili kuljetusrobotin käyttöä kahdessa hoivakodissa ruoka-annosten ja tarvikkeiden kuljettamiseen. Robotin hyödyt näkyivät esimerkiksi siinä, että sen avulla yksi hoitaja pystyi viemään asukkaiden annokset heidän huoneisiinsa ja muut hoitajat vapautuivat auttamaan ruokalassa syöviä. Kokeilussa huomattiin myös monenlaisia haasteita: robottien tulisi olla hyvin toimintavarmoja ja niiden tehokas käyttö vaatisi sekä tilojen että käytäntöjen muuttumista.

”Hoitajat olivat tässäkin kokeilussa erittäin aktiivisia ja alkoivat kehittää uusia käytäntöjä robotin avulla. Laajempi robotiikan käyttöönotto vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja johtamista”, Kyrki toteaa.

Työryhmän kokeilujen ja tutkimustyön pohjalta on julkaistu Suomen palvelurobotiikan tiekartta. Tutkijat uskovat, että palvelurobotiikka on osa hoitajien työtä kymmenen vuoden kuluttua.

”Robottien käyttö tulee laajenemaan lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollossa muun digitalisaation mukana. Palvelurobotit voivat olla oiva väline logistiikassa, esimerkiksi ruuan ja pyykkien kuljettamisessa. Lääkehoidossa robotiikkaa jo hyödynnetään eri vaiheissa, myös kotona tukemaan lääkkeenottoa oikeaan aikaan. Kuntoutusrobotteja on useissa kuntoutuslaitoksissa ja pitkällä tähtäimellä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kykenevät robotit tuovat aivan uusia mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen”, Marketta Niemelä VTT:stä sanoo.

Monessa kokeilussa nousi esiin se, että palvelurobottien tekniikka on vielä puutteellista eikä robotin osa kokeilussa ollut välttämättä kovin suuressa roolissa.

”Tekniikka kuitenkin kehittyy. Kokeilut ja käyttöönottotutkimukset osoittavat, että hyötyihin pääseminen vaatii hoidon ja hoivan toimintamallien kehittämistä yhdessä kehittyvän teknologian kanssa. Robotiikka mahdollistaa myös uudenlaisia palveluja. Robottien käyttöä on arvioitava jatkuvasti”, Kyrki sanoo.

Työryhmä pitää erityisen tärkeänä koulutusta, jota palvelurobottien käyttö vaatii. Robotiikan ja muun teknologian osaamisen tulisi olla osa hoitoalan koulutusta kaikilla tasoilla. Hoitohenkilöstö ja ikäihmiset tulee osallistaa hoivarobottien suunnitteluun ja käyttöönottoon, ja niistä kertyviä kokemuksia tulisi jakaa laajasti. Robottien käyttöönottoa on arvioitava myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Lue lisää:

.

Hankkeen tuottama politiikkamuistio (policy brief): .

äپٴDz:

Professori Ville Kyrki
Aalto-yliopisto
ville.kyrki@aalto.fi  
050 408 2035

Principal Scientist Marketta Niemelä
VTT
marketta.niemela@vtt.fi  

Tutkimusohjelmajohtaja Sari Heikkinen
Laurea-ammattikorkeakoulu
sari.heikkinen@laurea.fi  

Professori Pertti Koistinen
Tampereen yliopisto
pertti.koistinen@tuni.fi  

Koordinaattori Kalle Laakso
Tampereen yliopisto
kalle.laakso@tuni.fi 

Professori Helinä Melkas
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
helina.melkas@lut.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Hitesh Monga Aalto-yliopiston tutorin paidassa ja haalareissa seisoo tiiliseinällä olevan metallisen taideteoksen edessä
Opinnot Julkaistu:

Hitesh Mongan polku Aallossa – kesätyöntekijästä maisteriksi

Maisteriksi Communications Engineering -pääaineesta valmistunut Hitesh Monga kertoo rakentamastaan polusta Aallossa ja sen jälkeen