Käyttäjäkokemus on digitaalisen terveydenhuollon elinehto
Digitaaliset terveyspalvelut voivat tehdä terveydenhuollosta kestävämpää, mutta käyttäjäkokemuksen tulee olla sovelluskehityksen keskiössä.
Tutkijat selvittävät keinoja parantaa munuaispotilaiden hoitoa
Aalto-yliopisto, HUS, Jyväskylän yliopisto sekä VTT selvittävät monitieteisessä tutkimushankkeessa tapoja parantaa kotidialyysipotilaiden hoitoa ja potilaskokemusta.
Aalto-yliopisto on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotisessa ”Parempaa hoitoa kotona - optimoitu ihmiskeskeinen predialyysi- ja kotidialyysihoito” -tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan munuaistautipotilaiden potilaslähtöistä kotidialyysihoitoa. Syksyllä 2022 alkaneen hankkeen tavoitteena on kehittää potilaiden sekä heitä hoitavien ammattilaisten käyttöön sähköinen terveyspalvelu, jonka avulla uudistetaan munuaispotilaiden dialyysihoitoa entistä sujuvammaksi osaksi potilaan arkea. Monitieteisen konsortiohankkeen vetäjänä toimii ja mukana on Aallon lisäksi ä&Բ;.
”Vaikea munuaisten vajaatoiminta on keskeinen terveydenhuollon haaste, jonka hoitovaihtoehtoja ovat elinsiirto tai dialyysi”, kertoo hanketta koordinoiva kehittämispäällikkö nefrologi Virpi Rauta HUS:sta. “Elinsiirto on paras loppuvaiheen munaistaudin hoitomuoto, mutta se ei ole mahdollinen suurelle osalle potilaista.”
Tyypillisesti munuaispotilasta hoidetaan dialyysilla keskusyksiköissä, mutta noin neljännes Suomessa hoidettavista potilaista saavat dialyysihoitoa kodeissaan.
“Kotona tehty dialyysihoito mahdollistaa potilaalle paremman elämänlaadun ja ennusteen, ja on myös kustannuksiltaan edullisinta dialyysihoitoa. Sen osuutta dialyysihoitomuotona on lisättävä merkittävästi”, Rauta jatkaa.
Dialyysi on potilailleen välttämätöntä, elämää tukevaa hoitoa, jossa erilaisilla hoitoon liittyvillä laitteistolla, tarvikkeilla ja myös sähköisillä palveluilla on merkittävä rooli. Kotidialyysihoitoja helpottavia keinoja tarvitaan niin potilaille kuin ammattilaisille.
Käyttäjäystävälliset sähköiset palvelut tukevat potilaan arkea ja ammattilaisten työtä
Aallon tietotekniikan laitoksen apulaisprofessori Johanna Viitasen tutkimusryhmä selvittää hankkeessa, miten sähköisten palvelujen avulla voidaan helpottaa kotidialyysipotilaita hoitavien ammattilaisten työtä ja parantaa potilaiden kokemusta hoidon eri vaiheissa. Tutkimuksessa keskitytään osana hoitoa hyödynnettävän sähköisen palvelun käytettävyyteen ja käyttäjäkokemukseen.
”Haasteena on huomioida palvelujen käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suunnittelussa molemmat käyttäjätahot – erityisesti potilailla on hyvin erilaisia tapoja hyödyntää palveluita”, kertoo Viitanen. ”Hyvä käytettävyys ei ole enää kiva lisäominaisuus, vaan kriittinen tekijä, jolla on vaikutuksia ammattilaisten hyvinvointiin, työtehokkuuteen sekä motivaatioon.”
Tutkimusryhmä aikoo hyödyntää käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä, kuten potilaiden ja ammattilaisten haastatteluja ja havainnointia sekä käytettävyystestejä ja yhteissuunnittelutyöpajoja. Tavoitteena on osallistaa mukaan noin 10 terveydenhuollon ammattilaista ja 25 potilasta. Tutkimushankkeen monitieteisyys mahdollistaa uudenlaiset näkökulmat ja auttaa näin tuottamaan uusia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
“Potilaiden hyvinvoinnin ja itsehoidon tukeminen on monimutkainen prosessi. Ei riitä, että selvitämme, mitkä käyttäytymismuutostekniikat ovat tehokkaimmat, vaan meidän pitää myös pystyä toteuttamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän vaaditaan ymmärrystä kontekstista, mukaan lukien potilaiden kokemuksista, heidän vuorovaikutuksestaan hoitohenkilökunnan kanssa sekä digitaalisten palveluiden roolista hoitopolulla,” kertovat Malin Ekholm ja Keegan Knittle Jyväskylän yliopistosta.
Hanke on jatkoa aiemmalle , jossa kehitettiin ensimmäinen versio kotidialyysia tukevasta sähköisestä terveyspalvelusta tiiviissä yhteistyössä potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Kevään ja kesän 2023 aikana tutkimushankkeelle haetaan koko konsortion yhteinen tutkimuslupa ja eettisen toimikunnan puolto HUS:sta, minkä jälkeen aineistonkeruu on mahdollista käynnistää.
”Parempaa hoitoa kotona – optimoitu ihmiskeskeinen predialyysi- ja kotidialyysihoito” -hankkeessa on mukana kaksi Aalto-yliopiston tutkimusryhmää: Johanna Viitasen vetämä Human-Centred Health Informatics (HCHI) tietotekniikan laitokselta sekä Paul Lillrankin vetämä Healthcare Engineering, Management and Architecture (HEMA) tuotantotalouden laitokselta.
Teksti: Anna Aspelund, Paula Valkonen, Johanna Viitanen
Tietotekniikka tarvitsee koodareiden ohella myös ihmisestä kiinnostuneita osaajia
Maisteriopinnoissaan ohjelmisto- ja palvelusuunnitteluun perehtyvä Emmi Kranz haluaa lähestyä teknologiaa ihmisläheisesti.
Tietotekniikan laitos
Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Aalto-yliopistossa tietotekniikan tutkimus yhdistyy tieteen käytännönläheisiin sovelluksiin.
Tuotantotalouden laitos
Tuotantotalouden laitos tutkii ja ohjaa teknologiapohjaisen liiketoiminnan muutosta.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.