Tutkijat keksivät, miten langaton lataus toimii tehokkaasti matkankin päästä
Latausalueen laajentaminen onnistuu säteilyhäviön poistamisella, Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat.
Tutkijat selvittivät, miten langaton lataus onnistuu ihmiskehon läpi
Entä jos sydämentahdistimen voisi ladata ilman paristojen vaihtamista?
Mitä jos lääketieteellisiä laitteita, kuten sydämentahdistimia ja verkkokalvoproteeseja, voisi ladata langattomasti? Aalto-yliopiston tutkijat ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa he selvittivät, millä tavalla ihmiskudos vaikuttaa langattomaan lataukseen. Projekti on jatkoa ryhmän aikaisemmalle tutkimukselle, jossa tutkittiin langatonta etäisyyden päästä.
Vieraileva tutkija Nam Ha Van sähkötekniikan ja automaation laitokselta kertoo, että uusimmassa tutkimuksessa havaittiin, että langaton lataus onnistuu ihmiskudoksen läpi varsin laajalla taajuusalueella. Tulokset julkaistiin IEEE Open Journal of Antennas and Propagation -lehdessä erityisartikkelina.
”Tutkimuksemme paljasti, että lähetysantennin sijainti ihmiskehossa vaikuttaa dramaattisesti siihen, mikä on langattoman tehonsiirron optimaalinen taajuus. Kun laite on biologisen kudoksen sisällä, paras taajuus maksimaalisen tehonsiirron saavuttamiseksi on kymmenissä megahertseissä (MHz). Kun laite on puolestaan ihmiskehon ulkopuolella, optimaalinen taajuus mitataan gigahertsien (GHz) alueella”, Ha Vankertoo.
Tutkijat havaitsivat myös, että optimaalinen taajuuksien kokonaisalue on melko suuri biologisen kudoksen läpi tapahtuvassa langattomassa latauksessa, mikä tuo joustavuutta erilaisten laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Tutkimustulokset tarjoavatkin arvokasta tietoa esimerkiksi lääketieteellisiä laitteita ja implantteja suunnitteleville insinööreille ja ovat merkittävä askel kohti seuraavan sukupolven biolääketieteellisten implanttien ja laitteiden kehittämistä.
”Tulevaisuudessa esimerkiksi sydämentahdistimet eivät välttämättä enää tarvitsisi leikkausta vaativaa paristojen vaihtoa. Lisäksi pienet, nieltävät kamerat voitaisiin ladata langattomasti”, Ha Van kertoo.
Seuraavaksi tutkimusryhmä suunnittelee soveltavansa tutkimustuloksia käytännön sovelluksiin, kuten kapselitähystykseen.
Linkki julkaisuun:
äپٴᲹ
Nam Ha Van
nam.havan@aalto.fi
+358505606892
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.