������

Helsingissä kehitetään uutta paikallisrahaa, joka toimisi lohkoketjuteknologiaa hyödyntämällä. Lohkoketju on hajautettu tilikirja, joka säilöö varmennetut tiedot tietokoneiden verkkoon niin kutsuttuina lohkoina. Virtuaalivaluutta Bitcoin teki lohkoketjuteknologian tunnetuksi, mutta teknologian soveltamismahdollisuudet ovat hyvin moninaiset.

”Tarvitaan digitaalisen paikallisvaluutan kaltaisia uusia keinoja, joilla ihmiset voivat omaehtoisesti osallistua taloudelliseen toimintaan tavalla, joka lisää heidän hyvinvointiaan ja tuottaa samalla hyötyjä yhteiskunnalle”, sanoo Kauppakorkeakoulun tutkija Maria Joutsenvirta.

Joutsenvirta on mukana monitieteisessä Aalto Observatory on Digital Valuation Systems -tutkimusaihiossa, joka tutkii digitaalisen paikallisvaluutan mahdollisuuksia. Hän on kiinnostunut uusista talouden malleista ja toimintakeinoista, joilla luodaan ratkaisuja kasvaviin ekologisiin ja sosiaalisiin haasteisiin hyödyntämällä uutta teknologiaa.

”Perinteiset talousteoriat ja organisaatiomallit eivät riitä selittämään esimerkiksi jakamistaloudessa tapahtuvaa toimeliaisuutta. Suuri osa arvonluonnista ja hyvinvointia lisäävästä toiminnasta tapahtuu nykyisen, bruttokansantuotteella mitatun rahatalouden ulkopuolella erilaisten yhteisö- ja paikallistalouksien, kotitalouksien sekä vertaistuotannon piirissä”, Maria Joutsenvirta sanoo.

Digitaalinen paikallisvaluutta poikkeaa lähtökohdiltaan merkittävästi perinteisestä rahajärjestelmästä. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa käyttäjien välisten luottamussuhteiden luomisen ja siirtyvät velkasuhteet.

”Toisin kuin keskitetyt tiedonhallinnan järjestelmät, lohkoketjuteknologia ei edellytä yritystä tai valtiota varmentamaan luottamusta”, kertoo professori Pekka Nikander sähkötekniikan korkeakoulusta.

Kokeiluun Helsingissä jo tänä vuonna

Helsingissä tavoitteena on käynnistää vuoden 2018 lopulla kaksi käytännön  paikallisvaluuttakokeilua. Kehittämistyön alustana toimii osuuskunta Arvotakomo, jonka kanssa Aallon tutkijat tekevät tiiviistä yhteistyötä. Mukana on myös Helsingin kaupunki.

”Paikallisraha voi aktivoida yhteiskunnan marginaalissa olevia ryhmiä, kuten työttömiä nuoria tai toimettomia ikäihmisiä, ehkäisten syrjäytymistä. Paikallisvaluutan tarkoituksena on kannustaa asukkaita käyttämään paikallisia palveluita ja lisätä siten kunnan elinvoimaisuutta”, Joutsenvirta sanoo.

Pidemmällä tähtäimellä paikallisvaluutta voisi auttaa uudenlaisten kestävän talouden liiketoimintamallien syntymistä Helsinkiin. Suomessa Sysmän kunta on jo lähtenyt toteuttamaan paikallisvaluuttaa, ja myös maailmalta löytyy tuhansia toimivia esimerkkejä.

”Hyvänä esimerkkinä voisi pitää Barcelonassa alkamassa olevaa perustulokokeilua, jossa 25 prosenttia perustulosta maksetaan paikallisrahassa. Tämä osuus on siis pakko käyttää paikallisiin palveluihin”, Joutsenvirta kertoo.

Suomessa esimerkiksi aikapankkien osalta suurimpana haasteena on ollut tähän asti verotus.
”Kehitystyötä on nyt käynnistetty yhdessä Verohallinnon ja valtionvarainministeriön kanssa. Haluamme oppia kokeilujen kautta, miten parhaiten yhdistämme digitaalisiin paikallisvaluuttoihin mahdollisimman laajan yhteiskunnallisen hyödyn”, Joutsenvirta sanoo.

Lisätietoja:  

Maria Joutsenvirta, KTT
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
maria.joutsenvirta@gmail.com

Pekka Nikander, professori
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
pekka.nikander@aalto.fi