Tutkimus: Itseohjautuvuus lisää työn imua, vähentää stressiä ja nopeuttaa palautumista
Hyvän työelämän resepti vai laiskaa johtamista ja heitteillejättöä? Itseohjautuvuudesta puhutaan kiihkeästi puolesta ja vastaan, mutta tutkimustietoa sen vaikutuksista on ollut toistaiseksi niukasti.
30. huhtikuuta esiteltävä tuore tutkimusraportti korjaa tilannetta. Psykologian dosentti Frank Martelan vetämä, Työsuojelurahaston ja Aalto-yliopiston yhteinen hanke pureutui itseohjautuvuuden hyvinvointivaikutuksiin haastattelemalla 2 000 työssäkäyvää suomalaista paneelikeskusteluissa ja puhelimitse. Haastateltavat valittiin mahdollisimman kattavasti niin, että vastaajia oli kaikilta toimialoilta ja sektoreilta sekä kaikista ikä- ja koulutustaustaisista ryhmistä.
Kysymykset koskivat työolosuhteita ja työtä koskevia tunteita. Aineiston keräsi Feelback Oy.
”Tutkimus osoittaa selkeästi, että vahvempi kokemus itseohjautuvuudesta on yhteydessä suurempaan työn imuun ja alhaisempaan työuupumukseen. Itseohjautuvuutta kokevat työntekijät tuntevat myös palautuvansa paremmin ja kokevat vähemmän stressiä”, Martela sanoo.
ղöٱlaitoksen tutkimusprofessori ja työhyvinvoinnin asiantuntija Jari Hakanen korostaa tutkimusaineiston laajuutta.
”Merkittävää tutkimuksessa on se, että mukana oli monenlaisissa työpaikoissa ja eri aloilla töitä tekeviä ihmisiä. Mitä hierarkkisemmin työ on organisoitu, sitä heikompaa työn imu on. Hierarkkisuus ennustaa myös työuupumusoireita.”
Vastaajista 400 osallistui jatkotutkimukseen neljä kuukautta myöhemmin. Myös silloin yhteys itseohjautuvuuden ja työn imun välillä oli pikemminkin myönteinen kuin kielteinen.
Jari HakanenMitä hierarkkisemmin työ on organisoitu, sitä heikompaa työn imu on. Hierarkkisuus ennustaa myös työuupumusoireita.
Etätyö ei lisännyt työuupumusta – tylsistymistä kylläkin
Tutkimuksen mukaan itseohjautuvuus on vahvempaa pienissä kuin suurissa organisaatioissa. Organisaatioiden sisällä korkeammassa asemassa olevat, enemmän palkkaa saavat ja korkeammin koulutetut työntekijät kokivat enemmän itseohjautuvuutta.
Martela kertoo, että hieman yllättäen nuorimmat työntekijät kokivat hieman enemmän itseohjautuvuutta kuin vanhimmat, kun taas keski-ikäiset kokivat sitä vähiten. Erot eivät kuitenkaan olleet kovin selviä eri ikäryhmien välillä, eikä tutkimuksesta löytynyt syytä ryhmien välisille eroille.
Itseohjautuvuus määriteltiin tutkimuksessa tarkoittamaan työntekijän kokemusta siitä, kuinka paljon hänellä on valtaa tehdä omaa työntekoaan koskevia päätöksiä. Vahva itseohjautuvuus tarkoittaa, että työntekijä pystyy itsenäisesti päättämään, miten työtään tekee, miten tekemisiään priorisoi ja miten tavoitteensa asettaa.
”Uskon, että koronan aikainen etätyö on pakostikin lisännyt itseohjautuvuutta ja esihenkilöt ovat joutuneet antamaan tilaa alaistensa itseohjautuvuudelle. Autonomian kannalta tämä on hyvä asia”, Martela kertoo.
Frank MartelaUskon, että koronan aikainen etätyö on pakostikin lisännyt itseohjautuvuutta.
Hakanen on tutkinut koronaepidemian aikaisia työoloja myös ”Miten Suomi voi?” -tutkimushankkeessa, ja sen tulokset ovat samansuuntaisia.
”Työuupumus ei ole lisääntynyt etätyöntekijöillä, mutta työssä tylsistyminen sen sijaan on. Etätöitä tehdään samalla välineellä samalla paikassa, ja maailma tuntuu supistuvan. Itseohjautuvuus on tärkeää, mutta tarvitaan myös yhteisön tukea ja sen vahvistamista – välittäviä rakenteita ja yhteydenpidon muotoja. Se voi vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen.”
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin syyskuussa 2020 ja toinen vaihe tammikuussa 2021.
Tutkimuksen julkistus on 30. huhtikuuta klo 9.00. Tapahtumasta löytyy lisää tietoa äää.
äپٴᲹ:
Frank Martela
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
frank.martela@aalto.fi
puh. 050 5707916
Jari Hakanen
Tutkimusprofessori
ղöٱlaitos
jari.hakanen@ttl.fi
puh. 030 474 2453
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Musiikkialan toimijat: Alan arvo kaksinkertaistuu laajamittaisten yhdenvertaisuustoimien myötä vuoteen 2040 mennessä
Ala tavoittelee itsesäätelevää toimielintä ja musiikkialan arvon kaksinkertaistumista 11. toukokuuta julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa.