Tutkimus: Musiikin vaikutus näkyy kehossa samanlaisena ympäri maailmaa
Musiikin voi tuntea suoraan kehossa. Kuullessamme tarttuvan lempikappaleemme meidät valtaa halu liikkua musiikin tahdissa. Musiikki voi aktivoida autonomisen hermostomme ja aiheuttaa jopa vilunväristyksiä. Juuri julkaistu tutkimus osoittaa nyt, että tunteita herättävä musiikki aiheuttaa samanlaisia kehollisia tuntemuksia eri kulttuureissa.
”Erilaisia tunteita, kuten iloa, surua tai pelkoa herättävä musiikki tuntuu kehossa eri tavalla. Esimerkiksi iloinen ja tanssittava musiikki tuntui tutkimuksessamme käsissä ja jaloissa, hellä ja surullinen musiikki taas sydänalassa”, toteaa akatemiatutkija Vesa Putkinen Turun PET-keskuksesta.
Musiikin herättämät tunteet ja keholliset tuntemukset olivat samanlaisia länsimaissa ja Aasiassa. Kehon tuntemukset liittyivät myös voimakkaasti musiikin mielessä herättämiin tunteisiin.
”Tietyt musiikin akustiset piirteet liittyivät samoihin tunteisiin sekä länsimaissa että Aasiassa. Selkeärytminen musiikki koettiin iloiseksi ja tanssittavaksi, riitasointuinen musiikki taas aggressiiviseksi. Koska tuntemukset ovat samanlaisia eri kulttuureissa, musiikin aiheuttamat tunteet ovat todennäköisesti kulttuurista ja oppimisesta riippumattomia ja periytyviin biologisiin mekanismeihin perustuvia”, sanoo professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta.
”Musiikin vaikutus kehoon on yleismaailmallista. Kaikissa kulttuureissa liikutaan musiikin tahdissa. Musiikki on saattanut syntyä ihmisen lajikehityksessä edistämään sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tahdistamalla kuuntelijoiden kehoja ja tunteita”, Putkinen jatkaa.
Aalto-yliopiston professori Mikko Samsin mukaan on yllättävää, että länsimainen ja aasialainen pop-musiikki tuottavat samanlaisia tuntemuksia.
”Oletan, että musiikissa on jokin yleinen komponentti, joka vaikuttaa samalla tapaa kulttuurista riippumatta, ja joka itse asiassa voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toinen toisiaan ympäri maailman”, Sams sanoo.
Professori Mikko Sams ryhmineen tutkii yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa parhaillaan tunteiden kokemusta muinaisessa Mesopotamiassa nuolenpääkirjoituksia hyödyntäen.
Musiikkitutkimus toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston ja kiinalaisen UESTC-yliopiston kanssa verkossa toteutettuna kyselytutkimuksena. Yhteensä 1 500 länsimaista ja aasialaista osallistujaa arvioi länsimaisten ja aasialaisten kappaleiden synnyttämiä tunteita ja kehollisia tuntemuksia.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia. Tulokset julkaistiin 25.1.2023 Yhdysvaltain tiedeakatemian Proceedings of The National Academy of Sciences of The United States of America (PNAS) -tiedejulkaisussa.
äپٴᲹ:
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.