������

Useilla kansainvälisillä kustantajilla on datalinjauksia, muun muassa ja linjaukset. Näiden linjausten tärkeä osa on datan saatavuuslausunto (Data Availability Statement, DAS), joka sisältää tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja mahdolliset käyttöehdot.

Datan jakamiseen on useita vaihtoehtoja, joista yleisimmät ovat:

1. Data lisämateriaalina.
2. Data luotettavassa tietovarastossa pysyvällä tunnisteella.
3. Data ei saatavilla avoimesti, mutta saatavissa kohtuullisen pyynnön perusteella.

Odotuksena on, että avoimen tutkimusdatan määrä kasvaa, koska sekä rahoittajat että suuret julkaisijat vaativat sitä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esimerkiksi alle puolella ekologista ja evoluutioon liittyvää tutkimusta julkaisevista lehdistä on pakollinen data- tai koodinjakolinjaus, ja vielä harvemmat vaativat datan jakamista jo vertaisarvioinnin aikana. Lehdillä vaikuttaa olevan merkittävä rooli datan ja koodin saatavuuden lisäämisessä omien linjaustensa kautta (Ivimey-Cook et al., 2025).

Tampereen yliopistossa tehty tutkimus datan saatavuuslausuntojen käytöstä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa (vuosilta 2020 – 2021) paljasti, että noin 25 % artikkeleista sisälsi DAS:n. Avoimesti saatavilla olevissa artikkeleissa on suhteellisesti enemmän DAS-lausuntoja ja avointa dataa kuin maksullisissa artikkeleissa. Arkistojen lisäksi dataa säilytetään usein artikkelin yhteydessä. Monet tutkijat säilyttävät itse dataa ja lupaavat jakaa sitä "kohtuullisen pyynnön perusteella" (Toikko ja Kylmälä, 2023).

Glereanin (2025) mukaan tutkijat luettelevat seuraavia esteitä tutkimusdatan avoimelle jakamiselle:

1. Yksityisyys, etiikka, turvallisuus: Nämä esteet ovat usein tutkijoiden hallinnan ulkopuolella, kuten esimerkiksi eettisen toimikunnan rajoitukset.
2. Kilpailuedun menettäminen/tulosten varastaminen: Tutkijat saattavat välttää datan julkaisemista, koska he kertovat edelleen analysoivansa sitä.
3. Datan omistajuus: Vaikka tutkijat saattavat hallita dataa, se on yleensä tutkimusorganisaation omistamaa.
4. Datan koko ja tallennuskustannukset: Datojen ikuiseen tallentamiseen liittyy suuria kustannuksia.
5. Datan valmistelutyöt (tekniset, juridiset, eettiset): Datasetin avaaminen ja hallinta vaativat merkittävästi työtä asiantuntijoilta.

Nämä esteet johtavat usein lauseeseen "data saatavilla kohtuullisella pyynnöllä".

Glereanin (2025) mukaan datan arvon määrittelyn pitäisi olla tutkimuksen alkuvaiheen erottamaton osa. Ainutlaatuiset, todennäköisesti runsaasti uudelleen käytettävät ja linjauksiin vaikuttavat tutkimusdatat pitäisi aina saattaa avoimesti saataville. Tutkimusdatan paikallinen tallennus pitäisi taas olla hyväksyttävää, mikäli datan avaaminen on liian työlästä tai kallista. 

• Glearean, E. (2025) Data available on unreasonable request. Blockers in data opening and possible solutions. Unpublished presentation. 
• Ivimey-Cook E.,R. et al. (2025) From policy to practice: progress towards data- and code-sharing in ecology and evolution. Proceedings of the Royal Society B, 292 (2055) 
• Toikko, T., & Kylmälä, K. (2023). Tutkimusdatan saatavuustiedot tieteellisissä artikkeleissa: Raportti Data Availability Statementien käytöstä Tampereen yliopistossa. Informaatiotutkimus, 42(1-2), 31–50. 

Tämä artikkeli sai inspiraationsa avoimen tieteen koordinaation järjestämästä tapahtumasta "Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkelien yhteydessä". Lisätietoja ohjelmasta ja esitetystä materiaalista löytyy . 

Yhteystiedot

Voit olla yhteydessä Avoin tiede ja ACRIS -tiimiin, acris@aalto.fi. Autamme mielellämme avoimeen julkaisemiseen liittyvissä kysymyksissä. 

Kansainvälistä Open Access -viikkoa vietetään 20.-26. lokakuuta 2025. Viikon aikana julkaisemme teemaan liittyviä, lyhyitä tietoiskuja aalto.fissä.