Tutkimushanke selvittää rakennetun ympäristön esteettömyyden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita
Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Vammaisuutta määritellään siinä ihmisoikeusnäkökulmasta. Sopimus sisältää syrjintäkiellon ja määrittelee esteettömyyden vammaisen henkilön itsenäisen elämän edellytyksenä. Se tarkoittaa yhdenvertaista pääsyä kaikkiin rakennettuihin ulkoalueisiin ja rakennuksiin. YK:n sopimus velvoittaa valtioita kehittämään esteettömyyden vähimmäisstandardeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.
Vuoden 2018 alussa Suomessa voimaan tullut valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä on osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toteutusta ja esimerkki vähimmäisstandardeista, joihin sopimus velvoittaa. Asetuksessa tarkennetaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia rakennuksen ja sen tontin esteettömyydestä. Yleisten ulkoalueiden esteettömyydestä ei kuitenkaan ole lakia tarkentavaa asetusta.
Rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ei ole olemassa kokonaisnäkemystä. Asuinrakennuskannan esteettömyydestä on tehty selvityksiä, mutta yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen esteettömyydestä ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Tarvitaan siis lisää tietoa esteettömyyslainsäädännön ja ohjauksen tarpeista, jotta YK:n vammaissopimuksen velvoitteet saadaan täytettyä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tutkimuksessa tarkastellaan nykyistä rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvää lainsäädäntöä YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimukseen kuuluu tilastojen avulla tehtävä tarkastelu rakennetun ympäristön esteettömyyden nykytilasta Suomessa. Hankkeessa verrataan Suomen tilannetta kansainvälisiin esimerkkeihin rakennetun ympäristön lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Kansainvälisen vertailun suorittaa kanadalainen Inclusive Design Research Center.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa, ja tulokset julkaistaan marraskuussa 2021. Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen johdolla. Työryhmään kuuluu myös esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi
Satu Wäre-Åkerblom, esteettömyysasiantuntija, Arkkitehtitoimisto Åkerblom, p. 050 384 1667
satu.wareakerblom@gmail.com
Niina Kilpelä, yliarkkitehti, Ympäristöministeriö, p. 029 525 0019, niina.kilpela@ym.fi
Lue lisää uutisia
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.