Tutkimushanke selvittää sote-kiinteistöinvestointien arviointikriteerit ja -menetelmät
Väestön ikääntyessä sote-palveluiden tarve kasvaa. Lääketiede kehittyy ja tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia hoitaa vanhenevan väestön tarpeita, ja samalla teknologia ja sote-palvelujen tuotantotavat muuttuvat. Sote-kiinteistöjen saapuessa peruskorjausikään on hyvä miettiä, millaisia tiloja tulevaisuudessa tarvitsemme kattamaan sairaalahoidon ja ympärivuorokautisen hoivan tarpeet.
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia toimitiloja on Suomessa arviolta 10 miljoonaa neliötä, joista n. 70 % on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen käytössä (Kuntaliitto 2019). Suomen sote-kiinteistöissä on paljon korjausvelkaa, ja toisaalta kehittyvä terveydenhuollon teknologia muuttaa tilatarpeita. Ikääntyneen väestön palveleminen puolestaan edellyttää uudenlaisia palveluja ja asumisen ratkaisuja. Muuttoliike vaikuttaa siihen, missä päin Suomea kiinteistöjä tulevaisuudessa tarvitaan.
Kiinteistöinvestoinnit ovat suuria ja pitkäikäisiä ja niitä tehdessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvin ennustamaan tulevat tarpeet. Tarpeet kuitenkin muuttuvat väistämättä kiinteistön elinkaaren aikana, joten tilojen muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys pitäisi huomioida suunnitteluvaiheesta lähtien. Tarvitaan kiinteistöinvestointien tarkastelua palvelutarpeen muutoksen ja teknologian kehittymisen näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda tulevaisuuteen katsova malli, jossa yksittäistä kiinteistöinvestointia tarkastellaan nykyistä laajemmasta perspektiivistä: kapasiteettia tarkastellaan suhteessa pitkän aikavälin tarpeisiin yli kunta- ja maakuntarajojen ja palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset huomioiden. Toisena tavoitteena tehdä ehdotus arviointikriteeristöstä kiinteistöinvestoinneille, johon sisältää muitakin näkökulmia kuin palvelutarve. Tutkimushanke tuottaa tietoa sekä työkaluja ja menettelyjä kiinteistöinvestointien arvioimiseksi ja sitä kautta tukee sote-uudistuksen valmistelua.
Tutkimushanke on käynnistynyt maaliskuussa ja se toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen tulokset julkaistaan joulukuussa 2021. Selvityksen toteuttavat NHG Finland Oy TkT Riikka-Leena Leskelän ja Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmä professori Laura Arpiaisen johdolla.
äپٴᲹ:
Laura Arpiainen, professori, Aalto-yliopisto, p. 050 465 2065, laura.arpiainen@aalto.fi
Riikka Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, Nordic Healthcare Group (NHG): p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi
Kirsi Kaikko, erityisasiantuntija, STM: p. 02951 63545 / 050 325 4035, kirsi.kaikko@stm.fi
Lue lisää uutisia
Suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esillä Lontoossa
Näyttely esittelee suomalaisia biotalouden ratkaisuja niin teollisuuden kuin kuluttajan arkeen. Origamipohjaiset FOLD-materiaalit tarjoavat kestävämpiä ratkaisuja pakkausten ohella myös moneen muuhun käyttötarkoitukseen.
Aalto-yliopiston taide ja muotoilu on maailman yhdeksänneksi paras
Kaikkiaan viisi Aallon alaa ylsi sadan parhaan joukkoon arvostetussa QS-vertailussa.
Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia.