Twitterissä oli luultua enemmän botteja vaalien alla – vaikutukset kuitenkin olemattomat
Sippo Rossi kehitti tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielmassaan koneoppimismallia Twitter-bottien havaitsemiseen. Tämän mallin avulla hän tutki, pyrittiinkö koneella luotujen tilien avulla vaikuttamaan vuoden 2019 eduskuntavaalien tuloksiin.
Botilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, joka suorittaa tiettyjä tehtäviä määriteltyjen ohjeiden mukaan ainakin osittain itsenäisesti eli ilman ihmisen myötävaikutusta.
”Kehittämäni malli kykenee tunnistamaan tehokkaasti Twitterin metadataa hyödyntäen yksinkertaiset botit. Mallini mukaan eräiden suomalaisten kärkipoliitikkojen seuraajista yli 30 prosenttia näyttäisi olevan botteja. Luku on huomattavasti korkeampi kuin Twitterin antamat omat arviot maailmanlaajuisesta bottien osuudesta”, kertoo Sippo Rossi, joka teki pro gradu -tutkielmansa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Tutkielmassa analysoitiin 550 000 Twitter-tilistä koostuvaa ainestoa verkostoanalyysin avulla. Tutkimuksessa käytetty data louhittiin Twitteristä vuoden 2019 maaliskuun aikana. Aineisto koostuu 14 tunnetun suomalaisen poliitikon Twitter-seuraajista. Suurimmat bottikeskittymät löytyivät muun muassa Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston kaltaisten poliitikkojen seuraajista.
Bottien taustat ja tavoitteet epäselviä
Rossin mukaan bottitilien alkuperä ja tarkoitus jäivät suurimmassa osassa tapauksista epäselväksi. Tämän vuoksi on vaikea määrittää, mikä osuus niistä on tietoisesti luotu kasvattamaan poliitikkojen seuraajien määrää.
”Ilmeisesti monet boteista seuraavat suomalaisia tilejä puhtaasti Twitterin suositusten perusteella, mikä johtaa kierteeseen, jossa seuratuimmat poliitikot keräävät laajoja bottiverkkoja.”
Pro gradu -tutkielman mukaan bottien vaikutus Suomen poliittiseen ympäristöön Twitterissä on vähäinen siitä huolimatta, että botit selvästi vahvistavat tiettyjen poliitikkojen näkyvyyttä. Tulokset ovat linjassa suojelupoliisin hiljattain julkaiseman raportin tietoihin, jonka mukaan ulkomaat eivät pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin. Tutkielma osoittaa, että Twitterillä on edelleen suuria vaikeuksia poistaa edes yksinkertaisia ja helposti havaittavissa olevia botteja.
Linkki pro graduun:
Lue myös Sippo Rossin pro gradun aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien artikkeli, joka käsitteli Aalto-yliopistossa pidettyä kokeellista kurssia:
Lue lisää uutisia
Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa
Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.
BIZ Vaihtohaku lukuvuodelle 2026-2027 alkoi
Vaihtohaku lukuvuodelle 2026-2027 käynnissä ma 12.1.-pe 30.1.2026
Aalto-yliopiston maisteriohjelmat kiinnostavat maailmanlaajuisesti
Tammikuun 2. päivänä päättyneessä maisterihaussa Aaltoon saapui 7513 hakemusta yhteensä 106 maan kansalaisilta.