Uimahallien energiankulutus voidaan pudottaa jopa kolmannekseen, kiitos uuden työkalun
Keskikokoisen uimahallin energiankulutus on arviolta 2000–2500 MWh vuodessa, mikä vastaa karkeasti noin 200 omakotitalon energiankulutusta. Yhden uimahallin käyttöenergiaan kuluu näin helposti satoja tuhansia euroja vuodessa.
Kunnallisille rakennuttajille kovat käyttökulut tulevat usein yllätyksenä. Markkinoilta on puuttunut toimiva työkalu, jonka avulla erilaisten teknisten ratkaisujen sekä altaiden ja muiden tilojen koon vaikutusta energiankäyttöön voisi nopeasti ja helposti tarkastella silloin kun hankesuunnittelu aloitetaan.
Nyt Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa helppokäyttöisen laskurin uimahallien energiankulutuksen laskentaan ja seurantaan.
”Laskuri on kaikkien saatavilla excel-muodossa. Pudotusvalikosta voidaan valita esimerkiksi, lämpöpumppu allasveden lämmöntalteenottoon tai ilmankäsittelykoneen tyyppi, ja energia- ja kustannusvaikutukset nähdään taulukosta heti. Myös altaan ja muiden tilojen koon vaikutusta on helppo tarkastella laskurin avulla. Laskuri osoittaa kymmenessä minuutissa, miten tavanomaisen uimahallin energiankulutusta voidaan oikeilla valinnoilla vähentää jopa kolmasosaan”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Raimo Simson sanoo.
Kun tilaohjelma ja teknisten järjestelmien periaateratkaisut on päätetty, uimahallin suunnittelussa edetään mallintamiseen. Silloin suoritetaan usein myös energiasimulointi uimahallissa olevien eri järjestelmien mitoitusta varten. Laskurin käyttö alussa varmistaa, ettei tässä vaiheessa tule eteen ikäviä yllätyksiä, joiden takia suunnittelu pitäisi aloittaa alusta.
Työkalu auttaa valitsemaan sopivimmat tekniset järjestelmäkokoonpanot myös uimahallien saneerauksessa.
Veden lämmitys suurin kuluerä
Uimahallien energiankulutuksesta suurin osa kuluu veden prosessointiin eli lämmitykseen ja käsittelyyn. Virallinen energiatodistus huomioi kuitenkin vain rakennuksen kuoret ja tilat kuivina, ei lainkaan prosessienergiaa. Nyt kehitetylle laskurille onkin suuri tarve, jotta suunnittelupäätöksissä voidaan huomioida todellinen energiankulutus ja käyttökustannukset. Juuri prosessienergiasta, eli ilman- ja vedenkäsittelystä sekä ilmasta ja vedestä tapahtuvasta lämmön talteenotosta saadaan oikeilla teknisillä ratkaisuilla suurimmat säästöt.
”Laskurissa käytettävät laskentamallit kalibroitiin olemassa olevien uimahallien mittaustiedoilla ja mallinnuksilla yksityiskohtaisella IDA ICE -ohjelmistolla, joka on dynaaminen energiankulutuksen ja sisäilmaston simulointiohjelmisto”, sanoo Adjunct Professori Jarek Kurnitski. Hänen Aallossa ja Tallinnan teknillisessä yliopistossa työskentelevä tutkimusryhmänsä on erikoistunut nollaenergiaratkaisujen tutkimiseen.
Laskuri on ladattavissa osoitteessa www.aalto.fi/fi/rakennustekniikan-laitos/uimahallin-energialaskuri
äپٴDz:
Adjunct Professor
Jarek Kurnitski
050 374 4379
jarek.kurnitski(at)aalto.fi
Tutkijatohtori Raimo Simson
raimo.simson(at)taltech.ee
Rakennustekniikan laitos
Rakennustekniikan laitoksen tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja tutkimuksen, koulutuksen ja yhteistyön keinoin.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.