Uutiset

Uusi epidemiamallinnus helpottaa koronastrategioiden arviointia

Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tutkijoiden yhteishanke huomioi mallissa myös verkostorakenteet ja ihmisten liikkuvuuden.
Kuva: NordicMathCovid-hanke.
Kuva: Aalto-yliopisto/NordicMathCovid-hanke.

NordicMathCovid-hanke pyrkii aiempaa laaja-alaisemmin mallintamaan koronaa ja tulevia epidemioita. Lisäksi se rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä matemaattisen mallintamisen ja laajamittaisesti kerätyn terveysdatan ympärille.

”Yksi hankkeen tarkoituksista on vertailla maiden erilaisia koronamalleja ja -skenaarioita. Voimme esimerkiksi soveltaa Ruotsin lukuja Suomen ja Norjan ympäristöön tai katsoa, mitä olisi tapahtunut, jos Ruotsi olisi toiminut toisin”, sanoo professori Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta.

Perinteinen epidemiamallinnus ei ota huomioon verkostorakennetta, maantieteellistä sijaintia tai ihmisten liikkuvuutta. Moderni verkostoteoria tarjoaa laskennallisia menetelmiä väestön kontaktirakenteiden mallintamiseen, mikä on tarpeen haluttaessa arvioida esimerkiksi koulujen sulkemisen vaikutusta epidemian hidastumiseen.

”Tutkimme isoja populaatioita. Emme oleta, että ihmiset ovat täysin satunnaisesti keskenään tekemisissä, vaan käytämme hyväksemme tietoa siitä miten sosiaaliset verkostot ovat yleensä rakentuneet: toisilla ihmisillä, esimerkiksi supertartuttajilla, on enemmän kontakteja kuin toisilla. Lisäksi sosiaaliset verkostot ovat klusteroituneita eli yhteydet menevät ristiin”, professori Mikko Kivelä kertoo.

Kontaktien, liikkuvuuden ja sosiaalisen aktiivisuuden suuri vaihtelu eri väestöryhmissä oleellisesti vaikuttaa epidemian leviämiseen ja immuniteetin muodostumiseen. Näiden ilmiöiden ymmärtämiseksi hankkeessa kehitetään uusia stokastiikan eli tilastomatematiikan malleja.

Tutkijat hyödyntävät mahdollisimman monipuolista, realistista ja reaaliaikaista lääketieteellistä, fysikaalista ja sosiaalista dataa.
Tutkijat hyödyntävät mahdollisimman monipuolista, realistista ja reaaliaikaista lääketieteellistä, fysikaalista ja sosiaalista dataa. Kuva: Aalto-yliopisto/NordicMathCovid-hanke.

Dataa eri lähteistä

Tutkijat hyödyntävät mahdollisimman monipuolista, realistista ja reaaliaikaista lääketieteellistä, fysikaalista ja sosiaalista dataa. Tilastokeskus koostaa yleisellä tasolla ihmisten liikkumiseen liittyvää dataa, ja tarkempaa dataa tarjoavat teleoperaattorit. Myös tieliikenteestä saadaan ajoneuvodataa. Kaupungeilta voi selvitä myös koulujen rakenteellista dataa, eli miltä alueelta käydään missäkin koulussa.

”Data säilyy aina sen omistajan tai CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen turvatuilla palvelimilla”, Leskelä kertoo.

Tartuntatautien leviämisen lisäksi datan ja mallien avulla voi vertailla erilaisia rokotusstrategioita.

”Matemaattisen mallinnuksen avulla on mahdollista tutkia ja yrittää ymmärtää epidemian leviämistä ja myös sitä, keitä kannattaisi ensin rokottaa”, professori Tapio Ala-Nissilä sanoo.

Tutkimuksen avulla voidaan tarkastella tartuntatautitilannetta myös rakenteellisesti.

”Tutkimuksemme voi esimerkiksi kertoa, miten töiden tekeminen etänä vaikuttaa taudin leviämiseen”, Kivelä sanoo.

Hanketta johtaa professori Tom Britton Tukholman yliopistosta, ja siinä on mukana Aalto-yliopiston ja Oslon yliopiston tutkijoita sekä kansalliset terveysinstituutit eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomesta, Folkhälsomyndigheten Ruotsista ja Folkehelseinstituttet Norjasta. Lasse Leskelän johtaman stokastiikan tutkimusryhmän lisäksi hankkeessa ovat Aallosta mukana Mikko Kivelän verkostotieteen tutkimusryhmä ja Tapio Ala-Nissilän laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä.

Kaksivuotisen hankkeen budjetti on yhteensä vajaa miljoona euroa ja sitä rahoittaa NordForsk.

Hankkeen nimi on Data streams and mathematical modelling pipelines to support preparedness and decision making for COVID-19 and future pandemics. Tulevaisuudessa on tavoitteena laajentaa matemaattisen mallintamisen yhteistyötä Tanskaan, Islantiin ja Baltian maihin.

äپٴDz:

 (englanniksi)

Suomen Akatemia: 

NordForsk:  (englanniksi)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ajatteleva henkilön siluetti, jonka oikealla puolella on värikkäitä digitaalisia tietoja ja grafiikkaa.
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet Julkaistu:

Finnish AI Region jatkaa toiselle kaudelle – EU myönsi huippupisteet

Finnish AI Region (FAIR) EDIH on valittu jatkamaan toimintaansa toiselle kaudelle erinomaisin arvosanoin. Euroopan unionin myöntämä jatkorahoitus mahdollistaa palveluiden laajentamisen vuoden 2026 alusta. Aalto-yliopisto on yksi hankkeen kymmenestä partnerista.
Unite! Seed Fund 2026 ilmoitus, jossa pieni kasvi nousee maasta. Haku avoinna opiskelijatoiminnalle, opetukselle ja tutkimukselle.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed fund 2026 – rahoitushaku on auki

Unite! Seed Fund -rahoitushaku vuodelle 2026 on nyt avoinna. Rahoitusta on tarjolla kolmella alueella: opetus ja oppiminen, tutkimus ja tohtorikoulutus sekä opiskelijatoiminta. Hakuaika päättyy 20.3.2026.
Teksti: Unite! Seed Fund for Students 2026. Haku nyt auki. Kuva: Taimi kasvaa maasta.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae nyt: Unite! Seed Fund 2026 – opiskelijahaku

Unite! Seed Fund -haku vuodelle 2026 on nyt avoinna opiskelijoille. Rahoitusta on haettavissa enintään 20 000 euroa per hanke. Hankkeessa tulee olla mukana vähintään kaksi Unite!-yliopistoa. Hakuaika päättyy 20.3.2026.
Teksti: Kuuluvuus ja hyvinvointi, verkkotyöpajasarja. Unite! logo ja abstrakti kukkakuvio.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Belonging and Well-being: työpajasarja tohtoriopiskelijoille

Vuorovaikutteiset Zoom-istunnot on suunniteltu tukemaan tohtoriopiskelijoiden hyvinvointia, vahvistamaan yhteisöllisyyden tunnetta sekä jakamaan käytännön työkaluja akateemisella uralla menestymiseen.