Uutiset

Uusi painovoimateoria voi antaa vastauksia maailmankaikkeuden syntyyn

Tutkijoiden kehittämä ratkaisu painovoiman kvanttiteoriaan auttaisi löytämään vastauksia fysiikan suurimpiin kysymyksiin.
Maapallo ja kuu ruudukossa, joka esittää gravitaatiokaivoa. Vihreät nuolet näyttävät gravitaatiovoiman suunnat.
Painovoiman kvanttikenttä lasketaan tasaisessa aika-avaruudessa. Kaareva klassinen aika-avaruus saadaan painovoiman kvanttikentän odotusarvon kautta. Kuva: Mikko Partanen ja Jukka Tulkki / Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet teoreettisessa fysiikassa mahdollisesti mullistavan läpimurron: he ovat kehittäneet uudenlaisen tavan selittää painovoimaa, mikä voisi ratkaista yhden alan sitkeimmistä haasteista – kuinka sovittaa yhteen Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria, joka kuvaa painovoimaa, ja kvanttikenttäteoriat, jotka kuvaavat luonnon muita perusvoimia.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Mikko Partanen ja professori Jukka Tulkki ovat kehittäneet uuden aika-avaruuden ja alkeishiukkasten symmetriat yhdistävän painovoiman kvanttikenttäteorian, joka sopii yhteen hiukkasfysiikan standardimallin kanssa. Tämä tarkoittaa, että painovoima voidaan selittää samaan tapaan kuin muut fysiikan perusvoimat eli sähkömagnetismi sekä vahva ja heikko ydinvoima – mikä ei ole koskaan aiemmin onnistunut.

”Jos teoriamme osoittautuu oikeaksi, se tulee jatkotutkimuksen myötä antamaan vastauksia hyvin monimutkaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi mustien aukkojen ja alkuräjähdyksen ymmärtämiseen. Yleinen suhteellisuusteoria ei tähän pysty”, Partanen sanoo.

Fyysikot ovat jo pitkään etsineet painovoiman kvanttiteoriaa eli teoriaa, joka yhdistää yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Tähän mennessä teoriat ovat toimineet hyvin omilla alueillaan – kvanttimekaniikka kuvaa tarkasti alkeishiukkasten maailmaa, kun taas yleinen suhteellisuusteoria selittää suurten kappaleiden, kuten esimerkiksi planeettojen ja galaksien liikettä. Ongelmana on ollut, että teoriat eivät sovi yhteen ääriolosuhteissa, kuten mustissa aukoissa tai maailmankaikkeuden alkuhetkillä.

Kaksi miestä seisoo kirjastossa, toinen harmaassa villapaidassa ja toinen mustassa takissa.
Mikko Partanen (vas.) ja Jukka Tulkki. Kuva: Aalto-yliopisto / Matti Ahlgren.

Partasen ja Tulkin teoria pyrkii ratkaisemaan tämän ristiriidan käyttäen niin kutsuttua mittakenttäteoriaa hiukkasfysiikan standardimallin tapaan. He ovat osoittaneet, että teoria toimii tiettyyn laskennalliseen pisteeseen asti ja noudattaa niin sanottua renormalisointia – menettelyä, jolla vältetään matemaattisia äärettömyyksiä. Teorian toimivuus vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta. Tutkimus on nyt julkaistu kansainvälisesti arvostetussa  -ä.

”Haluamme, että muu tiedeyhteisö tarkastelee teoriaa kriittisesti ja osallistuu sen kehittämiseen”, Tulkki sanoo.

Vaikka teoreettisen fysiikan läpimurrot eivät heti näy arjessamme, myös moni nykyteknologian saavutus perustuu juuri niihin – esimerkiksi älypuhelimen GPS toimii Einsteinin kehittämän yleisen suhteellisuusteorian ansiosta.

”Kuten kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria ennen sitä, toivomme teoriamme avaavan täysin uusia väyliä fysiikan tutkimukselle”, Partanen sanoo.

äپٴᲹ

Mikko Partanen 
Tutkijatohtori
mikko.p.partanen@aalto.fi 
+358 50 365 8812 

Jukka Tulkki 
Emeritusprofessori  
jukka.tulkki@aalto.fi 
+358 50 501 4092 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.