Uutiset

Uusi pseudohiukkanen selittää valon muuntumista energiaksi

Aallon tutkijat mukana uuden pseudohiukkasen löytämisessä.

Suomalaiset tutkijat ovat yhdessä kahden saksalaisen tutkimuslaitoksen kanssa löytäneet uuden pseudohiukkasen, keskikokoisen polaronin, joka selittää auringonvalon muuttumista sähkö- ja kemialliseksi energiaksi.

Keskikokoinen polaroni sinkkioksidissa (keltainen pallo)ja lasersäteet, jotka luovat (sininen väri) ja mittaavat sen energiaa (punainen väri). Energiaspektri näkyy taustalla oranssina. Selvyyden vuoksi sinkkioksidikiteestä näytetään vain kaksiulotteinen leikkaus. 

Pseudohiukkaset havaittiin sinkkioksidissa, joka on aurinkopaneeleissa ja kosketusnäytöissä yleisesti käytetty fotoaktiivinen aine. Keskikokoisella polaronilla uskotaan olevan tärkeä tehtävä prosessissa, jossa valo muutetaan energiaksi.  Nyt tehty löytö antaa mahdollisuuden tehostaa tätä prosessia merkittävästi. Tutkimustulokset julkaistiin tällä viikolla Nature Communications -tiedelehdessä.

Fotokatalyyttinen menetelmä muuttaa auringonvalon energian kemialliseen varastointimuotoon ja aurinkokennojen avulla valon energia muutetaan sähköksi. Näin syntynyt sähkö voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten tai hyödyntää välittömästi erilaisissa laitteissa, kuten ledeissä. Menetelmää voidaan myös hyödyntää veden muuttamisessa vedyksi, jota voidaan käyttää autojen polttoaineena.

Aalto-yliopiston professori Patrick Rinke teki yhteistyötä Berliinin Fritz-Haber Instituutin tutkijoiden kanssa, eikä tehtävä hänen mukaansa ollut helppo.

"Aiemmin oletettiin, että polaronit olivat joko suuria tai pieniä. Tarpeeksi asiaa tutkittuamme huomasimme, että kokeellinen spektri viittasi keskikokoiseen polaroniin. Nyt tehdyn havainnon avulla saamme prosessista enemmän energiaa talteen”, kertoo Rinke.

Viime aikoihin asti valon muuttumisen energiaksi on uskottu tapahtuvan elektronien ja aukkojen eli negatiivisesti tai positiivisesti varautuneiden hiukkasten välityksellä. Nyt löydetyt polaronit syntyvät, kun aukko muuttaa materiaalin rakennetta ja liikkuu materiaalin läpi vetäen mukaansa atomikiteen rakennemuutoksen. Pseudohiukkanen koostuu aukosta ja atomikiteen hilarakenteen muodonmuutoksesta.

Saksassa sijaitsevan Karlsruhen teknologiainstituutin tutkijat hyödynsivät täysin uudenlaista koejärjestelyä löytääkseen uuden pseudohiukkasen. He käyttivät korkea-energistä laservaloa luodakseen polaroneja sinkkioksidiin. Polaroni ja sen energiaspektri havaittiin sitten infrapuna-absorptiospektroskopialla, jonka aikaresoluutio oli 100 millisekuntia.

Professori Christof Wöllin mukaan polaronia ei ole koskaan aiemmin havaittu sinkkioksidissa, vaikka se on hänen mielestään keskeinen tekijä, kun valo muutetaan energiaksi.

Havainnon jälkeen tohtori Honghui Shang Berliinin Fritz-Haber-instituutista kehitti huippuluokan teoreettisen ja laskennallisen menetelmän, jonka avulla löydös voitiin luokitella keskikokoiseksi polaroniksi.

äپٴᲹ:

Professori Patrick Rinke
patrick.rinke@aalto.fi
+358 50 4433199

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitos
Tutkimusryhmän sivuille:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.