Uusi skrollaustekniikka vauhdittaa näytöltä lukemista
Päivittäin näytöllä kohtaamamme tiedon määrä on valtava: dokumentteja, sähköpostiketjuja, verkkosivuja ja sosiaalisen median virtoja. Perinteisellä vieritys- eli skrollaustekniikalla sen hallitseminen on kuitenkin vaikeaa.
– Tutulla skrollaustekniikalla kohteet vilisevät ruudulla, mikä on visuaaliselle hahmotuskyvyllemme ongelma. Liikkeen synnyttämä epätarkkuus vaikeuttaa katseen kohdentamista, eikä käyttäjä myöskään pysty keskittymään kohteeseen kyllin kauan, ennen kuin se jo poistuu ruudulta, kertoo tutkijatohtori Byungjoo Lee.
Hän on yhdessä Olli Savisaaren ja Antti Oulasvirran kehittänyt uuden skrollaustekniikan, joka helpottaa tietomassan käsittelyä kolmella eri tavalla.
– Pitkän tekstin silmäily nopeutuu 60 prosenttia ja haluttujen kohtien etsimiseen kuluu vain puolet aiemmin käytetystä ajasta. Lisäksi todennäköisyys havaita tekstissä kiinnostavia asioita on 210 prosenttia suurempi kuin tavallisella skrollaustekniikalla, hän selittää.
Tärkeät elementit esille
Professori Antti Oulasvirran vetämän ryhmän luoma Spotlights-tekniikka on saanut nimensä ihmisen visuaalista tarkkaavaisuutta kuvaavalta tarkkaavaisuuden valokeila -metaforalta. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yksityiskohtaan keskittyminen vaatii puoli sekuntia, eli pidempään kuin lause tai kuva viipyy näytöllä kun tekstiä halutaan selata vauhdilla.
Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa.
– Kehittämämme uusi tekniikka etsii kultakin sivulta, oli se sitten pdf-dokumentti, video tai vaikka verkkouutinen, visuaalisesti tärkeät elementit ja esittää ne tekstin päälle tulevalla läpinäkyvällä kalvolla. Elementit voivat olla esimerkiksi kuvia, taulukoita tai otsikoita, Lee kuvailee.
– Empiirinen arviomme osoitti hyötyjen olevan merkittävät. Ihmiset voivat tekniikallamme skrollata jopa 20 sivua sekunnissa ja omaksua silti tietoa. Tekniikkamme myös paransi silmäiltyjen asioiden muistamista, professori Oulasvirta selittää.
– Tämä on ensimmäinen tekniikka, joka pyrkii maksimoimaan ruudulla näkyvän informaation määrän ihmisen visuaaliselle tarkkaavaisuudelle sopivalla tavalla. Onkin todella rohkaisevaa nähdä näin hyviä tuloksia. Spotlights on vielä prototyyppi, mutta etsimme tapoja hyödyntää sitä käytännössä esimerkiksi pdf-dokumenttien lukuohjelmissa tai selaimissa, hän kertoo.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh. 050 384 1561
antti.oulasvirta@aalto.fi
Video: (YouTube)
Verkkosivu
Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.