������

Maapallon polttavimmat ongelmat ja riskit liittyvät tavalla tai toisella veteen ja sen hallintaan. Vesi ja vesivarat vaikuttavat ilmastonmuutokseen, energiantuotantoon, maatalouteen ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kuluttajien valinnat vaikuttavat aina myös vesivaroihin. Siksi veteen liittyvä tutkimus on tärkeää.

”Maailma toimii globaalisti ja meidän tulee tietää, mitä maailmalla tapahtuu veden, energian ja ruoan muodostamassa yhtälössä, jotta voimme varautua erilaisiin riskeihin ja kenties vaikuttaa toimillamme siihen, etteivät riskit realisoidu”, toteaa vesitalouden professori Olli Varis.

Variksen johtama Vesi ja kehitys -ryhmä tutkii globaaleja veteen liittyviin haasteita. Ryhmä sai elokuussa Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä 2 miljoonan euron lahjoituksen, jonka tavoitteena on tehostaa vesitekniikan tohtorinkoulutusta ja kehittää uutta yhteistyön mallia sidosryhmien kanssa.

Tavoitteena on koota post doc -tutkijat, tohtorikoulutettavat ja diplomityöntekijät yhteisen tutkimusteeman ympärille. Työnjakoa selkeytetään ja päällekkäisyyksiä poistetaan muun muassa siten, että jokainen tohtorikoulutettava ohjaa vuodessa yhden diplomityön ja osallistuu siten myös maisteriohjelman kehittämiseen. Viisivuotisen pilotin tavoitteena on tuottaa neljä tohtoria ja 20 diplomityötä.

”Menetelmä yhdistää tutkimuksen ja opetuksen, ja selkeä työnjako nostaa tehokkuutta”, muistuttaa Varis, joka on räätälöinyt konseptia yhdessä yliopiston varainhankinnan ja johdon kanssa.

Sidosryhmiä kuunnellaan tarkasti

”Meidän tehtävämme on kouluttaa edelläkävijöitä, jotka vievät vesialaa eteenpäin ja tuovat yhteiskuntaan ja yrityksiin sitä osaamista, jota alalla tarvitaan 10 vuoden kuluttua”, toteaa Varis.

Uudessa mallissa rahoittajien ja sidosryhmien edustajat tulevat mukaan ohjausryhmään, jolloin tutkijoiden, opiskelijoiden ja sidosryhmien välille syntyy luonteva yhteys. Tarkoituksena on järjestää vuosittain seminaareja, jossa opiskelijat esittelevät työtään sidosryhmille ja rahoittajille.”

”Toimimme hyvin lähellä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, kuten ulkoministeriötä, maatalousministeriötä ja muita Suomen vesifoorumissa (Finnish Water Forum) mukana olevia julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita. �۳�ٱ𾱲��ٲ�öllä tuomme osaamista ja ideoita myös pienemmille yrityksille.”

Sidosryhmiä ja heidän tarpeitaan kuunnellaan tarkasti. Tavoitteena on vahvistaa Suomen vesialan osaamista, vaikka tutkimus keskittyykin globaaliin ulottuvuuteen.

”Pidän tärkeänä, että emme kouluta vain tieteellisesi päteviä diplomi-insinöörejä ja tohtoreita, vaan säilytämme yhteyden käytäntöön. Näin varmistamme, että meiltä valmistuneet työllistyvät jatkossakin erinomaisesti.”

Digitalisaatio ja tiedon mallintaminen

Luontaisesti monialainen vesitutkimus kytkee yhteen useita Aalto-yliopiston painopistealueita yhdistämällä tekniikan eri aloja ja kauppatieteitä. Opetuksessa tehdään yhteistyötä myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa.

Pilottihankkeen tutkimusteemana tulee olemaan vesi ja kehitys sekä globaalit vesiongelmat. Sen alle määritellään 6-8 tarkempaa aihetta, joista tohtorinkoulutuspaikkaa hakevat voivat valita muutaman ja laatia alustavat tutkimussuunnitelmansa. Vesialan tohtorinkoulutuspaikkoihin on perinteisesti ollut paljon hakijoita.

”Digitalisaatio ja tiedon mallintaminen, esimerkiksi paikkatiedon ja hydrologisen tiedon, on yksi keskeisistä menetelmällisistä aiheista vesi- ja ympäristöalalla. Tiedon mallintamisella on pitkät perinteet, mutta ala kehittyy varsin nopeasti.”

Vesi ja kehitys -ryhmällä on runsaasti kokemusta tietokantojen analysoinnista. Professori Variksen johdolla tutkijat ovat muun muassa kehittäneet laskennallista, paikkatietoon perustuvaa analyysia, jonka avulla on paikallistettu maailman riskialueita. Kestävän kehityksen peruselementteihin – talouteen, sosiaaliseen kapasiteettiin ja ympäristöön – on yhdistetty vesistressin, luonnonkatastrofien riskien ja hallintokyvyn indikaattorit.

Ohjelmallisuudella isompia rahoituskokonaisuuksia

Joka vuosi syksyn hakukierrosten aikana yliopistojen tutkijat ja tohtorikoulutettavat lähettävät valtavan määrän pieniä hakemuksia rahoittajille.

”Olisi kaikkien kannalta järkevää, jos saisimme kokoon suurempia kokonaisuuksia isoille rahoittajille. Se tarjoaisi rahoittajille selkeämmän kuvan tutkimukseen, ja tutkimukselle volyymia ja pitkäjänteisyyttä. Ohjelmallisuus mahdollistaisi tällaisten isompien kokonaisuuksien kehittämisen”, pohtii Varis.

Rahoitusmallien suunnittelu on vielä kesken, mutta ajatuksena on luoda tuote, johon kuuluu selkeä määrä väitöskirjoja ja diplomitöitä ja näköalapaikka rahoittajille ohjausryhmässä.

Pilotti on tarkoitus käynnistää vuoden 2017 alussa.

”Olemme uteliaita näkemään toimiiko tämä. Siinä mielessä kyseessä on aito pilotti.”

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Olli Varis, olli.varis@aalto.fi