Uutiset

Vähähiilinen kevytsavi auttaa pienentämään rakentamisen jätemäärää ja hiilijalanjälkeä

Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät teolliseen talonrakennukseen optimoitua, kiertotalousvirtoihin pohjaavaa savikomposiittimateriaalia eli kevytsavea.
Kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto
Tutkijoiden tekemä kevytsavitiili. Kuva Johanna Hyrkäs, Aalto-yliopisto

”Erilaisten kiertotalousvirtojen, kuten ylijäämämaan ja purkupuun hyödyntäminen rakentamisessa voi tarjota ohituskaistan rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiselle. Meillä on käynnissä useita sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä tarkastelevia hankkeita, joista Kevytsavi 1.1 -hanke on hyvä esimerkki”, kertoo Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen laitosjohtaja professori Leena Korkiala-Tanttu.

Hankkeen tavoitteena on luoda rakennustuotteiden teolliseen tuotantoon soveltuva, tekniset vaatimukset täyttävä ja raaka-aineenaan pääosin kiertotalousvirtoja hyödyntävä kevytsavikomposiittimateriaali. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeelle vuoden mittaisen rahoituksen, yhteensä 53 000 euroa.

Kevytsaven käyttö teollisessa mitassa vaatii tutkimusta

Keväällä 2021 julkaistun rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä arvioivan ROTI-raportin mukaan rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteistä jopa 40–50 % syntyy rakentamisessa ja purkamisessa.

Kevytsavi on polttamattomasta savesta ja kuituaineesta koostuva erittäin matalahiilinen materiaali, joka toimii rakennuksen vaipan täytteenä ja eristeenä. Rakennuksen pinnoissa käytettynä se tasaa sisäilman kosteutta ja parantaa näin asumismukavuutta ja sisäilman laatua. Savi toimii myös luonnollisena paloapidättävänä aineena. Rakennuksen käyttöiän päättyessä lisäaineeton kevytsavi voidaan käyttää uudestaan lisäämällä siihen vettä tai palauttaa biokiertoon kompostoimalla.

”Kevytsavella on siis monia hyviä ominaisuuksia ja se on todettu toimivaksi yksittäisissä kohteissa, mutta saven hyödyntäminen teollisessa mittakaavassa vaatii kehitystyötä muun muassa lämmöneristävyyden, käsiteltävyyden ja kuivumisen osalta”, toteaa tutkija Johanna Hyrkäs.

Tutkimuksessa selvitetään kevytsaveen parhaiten soveltuva ja helposti saatavissa oleva savimateriaali. Tätä varten kartoitetaan teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja. Samalla kehitetään toimiva kuituseos varmistamalla materiaalin tekninen ja rakennusfysikaalinen toimivuus laboratoriokokeissa. Kevytsaven vähähiilisyys ja materiaalitehokkuus varmistetaan elinkaarilaskelmin. Tutkimustuloksia odotetaan vuoden 2023 lopussa.

äپٴᲹ:

Laitosjohtaja, professori Leena Korkiala-Tanttu, 050 312 4775, leena.korkiala-tanttu@aalto.fi
Väitöskirjatutkija, arkkitehti Johanna Hyrkäs, 040 725 9054, johanna.hyrkas@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Unto_Rautio_Aalto_DSC5032.jpg
Kampus, ۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Toukokuu haastaa aaltolaiset liikkumaan yhdessä

Osallistu tapahtumiin kampuksella ja tee kestävästä liikkumisesta osa työ- tai opiskelupäivää.
Värikkäitä arkkitehtuurimalleja suurella valkoisella pöydällä näyttelysalissa
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.
Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yritykset raportoivat kyberturvallisuudesta enemmän, mutta markkinat eivät reagoi

Yhdysvaltalaiset yritykset raportoivat kyberturvallisuudestaan entistä tarkemmin, mutta osakemarkkinoilla reaktiot jäävät vaisuiksi. Vaasan yliopiston ja Aalto-yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että pakollinen kyberraportointi ei innosta sijoittajia tai osakeanalyytikkoja. Sen sijaan suurin hyöty näyttää syntyvän yritysten sisällä.
Kaksi miestä frakeissa seisoo lavalla mikrofonin äärellä ja puhuu sisätiloissa istuvalle yleisölle.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Walter Ahlströmin säätiö lahjoittaa 3 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa kestävän teollisen tuotannon professuurin.