Vaihtoehtoja fossiilipohjaisille kuiduille – Helena Sederholm kehittää kestäviä tekstiilejä
Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa väitöstutkimusta tekevä Sederholm haluaa olla mukana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
”Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni. Haluan käyttää koulutustani ja osaamistani paremman maailman esteenä olevien ongelmien ratkaisemiseen. Tekstiiliteollisuudessa on paljon tällaisia ongelmia”, Sederholm sanoo.
Espoosta kotoisin oleva Sederholm kiinnostui luonnontieteistä jo peruskoulussa, jossa erityisesti kemia ja biologia olivat ykkösaineita. Hän aloitti kandidaattiopinnot Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa vuonna 2017.
”Opintojen aikana materiaalitieteet ja erityisesti biomateriaalit alkoivat houkutella minua. Päädyin kuitu- ja polymeeritekniikan maisteriohjelmaan, jossa sain tutustua luonnonkuituihin. Se tuntui oikealta.”
Kasvava ala tarvitsee tohtoreita
Diplomityössään Sederholm tutki Ioncell®-teknologian avulla valmistettujen kuitujen kierrätettävyyttä. Työ osoitti, että kierrätetyt Ioncell-kuidut soveltuvat tekstiilituotantoon alkuperäisten selluloosasta valmistettujen kuitujen lailla. Sederholm valmistui diplomi-insinööriksi syksyllä 2022.
”Pääsin diplomityötä tehdessäni tutustumaan akateemiseen tutkimusmaailmaan. Pidin kokeellisesta työstä ja viihdyin tutkimusryhmässä tosi hyvin.”
Jatko-opinnot alkoivat kiinnostaa, joten Sederholm haki Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikouluun, jossa hän pääsi aloittamaan heti maisteriopintojensa jälkeen.
”Biopohjaiset tekstiilit ovat Suomessa vielä alana nuori, mutta ala tulee varmasti kasvamaan. Kun saan tohtoriopintoni valmiiksi, uskon että työmarkkinoilla on tarvetta tohtoreille, joilla on biomateriaaleihin liittyvää osaamista ja näkemystä.”
Mallia luonnon ilmiöistä
Väitöstutkimuksessaan Sederholm kehittää ympäristöystävällistä tapaa valmistaa hydrofobisia eli vettä hylkiviä tekstiilejä ulkovaatteisiin. Nykypäivän ulkovaatteiden hydrofobisuus on aikaansaatu pääosin synteettisillä fossiilipohjaisilla kuiduilla. Fossiilittomat vaihtoehdot taas sisältävät ympäristölle vahingollisia kemikaaleja.
”Onneksi luonnosta löytyy vettä hylkiviä materiaaleja. Pyrin ottamaan niistä mallia ja soveltamaan samanlaisia menetelmiä Ioncell®-prosessissa. Yksi vaihtoehto on käyttää puussa olevaa ligniiniä ja kehittää ligniinipitoisia selluloosakuituja. Hydrofobisuuden lisäksi ulkovaatteissa käytettävien kuitujen tulee olla riittävän vahvoja.”
Poikkitieteellisessä CelluMimicry-tutkimuksessa yhdistyy Aallon kemian tekniikan ja kauppatieteiden osaaminen.
”Tutkimme, kuinka biopohjaisia vettä hylkiviä materiaaleja voidaan kaupallistaa ja kuinka ne soveltuvat massatuotantoon. Kestävyys ja ekologisuus ovat kasvavia trendejä, jotka lisäävät vaatteiden vastuullista kulutusta. Toisaalta biopohjaisten materiaalien kaupallistamiseen liittyy myös haasteita, kuten vaatteiden hinta ja tekstiilien väriasiat.”
Väitöstutkimuksessa Sederholmia inspiroi sen konkreettisuus.
”Jonain päivänä, kun kokeeni ovat toivottavasti onnistuneet, voin pitää kangaspalaa kädessäni ja todeta: minä tein sen! Tutkimustulokseni eivät ole ainoastaan numeroita näytöllä tai graafeja paperilla, vaan materiaali, jota voin koskea ja pitää kädessäni.”
Teksti: Marjukka Puolakka.
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.