Vaikutustenarviointi ilmiöpohjaisessa suunnittelussa. Kolmannen YHTÄJALKAA- työpajan antia
Työpajassa pohdittiin, kuinka vaikutustenarviointi voi tukea ilmiöpohjaista suunnittelua. Ilmiöperustaisessa suunnittelussa kohteita lähestytään tasoja ja sektoreita läpäisevien yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta. Niihin vastaaminen edellyttää sekä strategista kykyä pitkän aikajänteen ennakointiin että valmiuksia reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin lyhyellä aikajänteellä. Näin ilmiöpohjainen suunnittelu edellyttää paitsi sektoreiden ja tasojen välistä yhteistyötä myös askelittain eteneviä ja jatkuvia suunnittelun prosesseja. °Õä±ô±ô²¹¾±²õ¾±²õ²õ²¹ prosesseissa vaikutustenarvioinnin ja sen menetelmien tulisi tuottaa tietoa, joka huomioi eri aikajänteet sekä suunnittelun ja päätöksenteon vaiheet, mutta myös parhaimmillaan tarjota yhteistyöfoorumi suunnittelun monille toimijoille.
Alustuksessaan HSL:n ja Uudenmaanliiton edustajat esittelivät Uusimaa-kaavan ja Helsingin seudun MAL-suunnitelman yhteispeliä vaikutusten arvioinnissa. Liikennesuunnittelija Reetta Koskela (HSL) kertoi, että vaikutusten arvioinnilla oli keskeinen rooli MAL 2019 -suunnitelman tavoitteita toteuttavien toimenpiteiden valinnassa. Suunnitteluprosessin aikana jokainen suunnitelmaversio arvioitiin, jolloin arviointitieto mahdollisti suunnitelman ja sitä toteuttavien toimenpiteiden tarkentamisen askel askeleelta paremmin tavoitteita vastaavaksi. Ympäristöasiantuntija Tanja Lamminmäki (Uudenmaan liitto) korostikin, että vaikutusten arviointi ei ole menetelmä, vaan prosessi, jonka tulee jatkua koko suunnitteluprosessin ajan. Prosessissa keskeistä on myös arviointiyhteistyö. Kuitenkin kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka (Uudenmaan liitto) nosti esiin kysymyksen: Tulisiko ilmiöpohjaisessa suunnittelussa siirtyä vaikutustenarvioinnissa yhteistyöstä yhdessä tekemiseen?
Työpajassa 35 asiantuntijaa keskusteli vaikutustenarvioinnista. Vilkkaan keskustelun perusteella voidaan todeta, että ilmiöpohjaisessa suunnittelussa vaikutusten arviointi tulisi nähdä prosessina, jonka tavoitteena on yhteinen oppiminen. Tällöin tarvitaan paitsi toimenpiteiden kvalitatiivista ja kvantitatiivista arviointia, myös järjestelmätason arviointeja, joilla pystytään kyseenalaistamaan suunnittelun tavoitteita sekä tunnistamaan toisiinsa vaikuttavia tekijöitä. Yhteisen oppimisen mahdollistamiseksi, tulisi arviointi nähdä osana suunnittelua ja sitä tulisi rohkeasti rajata suunnitelmien luonteen ja tavoitteiden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Päätöksenteko tulisi kytkeä entistä läpinäkyvämmin arviointitietoon, josta keskusteluun tulisi varata organisaatioissa nykyistä enemmän aikaa.
Lue lisää uutisia
Paula Nybergh lahjoittaa Aallon Bioinnovaatiokeskuksen innovaatiotoimintaan
Aalto-yliopiston alumni tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori h.c. Paula Nybergh on tehnyt merkittävän lahjoituksen Bioinnovaatiokeskuksen innovaatiotoiminnan tukemiseksi. Lahjoituksen tavoitteena on tukea postdoc-vaiheessa olevia tutkijoita, jotta he voivat edistää keksintöjä kohti kaupallistamista.
Aalto-Primo uudistui
Aalto-Primo on päivitetty uuteen versioon.
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus
Sähköautojen yleistyessä latauksen ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.