Uutiset

Väitös: Henkilökohtainen kirje auttoi eläkeläisiä hakemaan heille kuuluvaa sosiaalietuutta

Kotitaloudet, jotka saivat henkilökohtaisen kirjeen takuueläkkeestä, hakivat etuutta nopeammin ja puolet todennäköisemmin kuin kotitaloudet, jotka olivat julkisen viestinnän varassa.

Takuueläke turvaa Suomessa asuville pienituloisille eläkeläisille vähimmäisen tulotason. Kun uudistus astui voimaan keväällä 2011, osalle hakukelpoisista kotitalouksista lähetettiin etukäteen kotiin kirje etuudesta sekä hakulomake.

Tuuli Paukkeri ja Tuomas Matikka selvittivät henkilökohtaisen kirjeen vaikutusta takuueläkkeen hakualttiuteen. Tutkimus osoittaa, että kirjeellä oli suuri merkitys. Kirjeen saaneet kotitaloudet hakivat etuutta selvästi useammin ja nopeammin: heinäkuun 2011 loppuun mennessä lähes kaikki kirjeen saaneet olivat hakeneet etuutta (95 %), kun taas muista hakukelpoisista eläkeläisistä 60 % oli tehnyt niin.

Kirjeestä hyötyivät erityisesti vanhuuseläkeläiset ja ne, joilla oli kansaneläkkeen lisäksi työeläketuloja. Paukkeri toteaa, että työeläkettä saaneet eläkeläiset olivat todennäköisesti muita epävarmempia omasta hakukelpoisuudestaan. Kelalla puolestaan oli tieto siitä, ketkä olivat oikeutettuja takuueläkkeeseen.

”Kun hakukelpoisuus on viranomaisten, muttei kotitalouksien tiedossa, henkilökohtainen kirje on yksinkertainen ja tehokas keino suitsia alikäyttöä”, Tuuli Paukkeri arvioi. ”Kirjeen kanssa lähetetty hakulomake teki hakemisesta myös helppoa.”

Tutkimus on osa Tuuli Paukkerin taloustieteen väitöskirjaa, jossa tarkastellaan sitä kuinka hyvin politiikkatoimet, kuten sosiaalietuudet, saavuttavat niille asetetut tavoitteet, oli tavoitteena sitten köyhyyden tai terveysongelmien vähentäminen.

Sosiaalietuuksien vaikuttavuus heikkenee, jos niihin oikeutetut eivät osaa, jaksa tai kehtaa niitä hakea. Paukkeri tutki toimeentulo- ja asumistuen hakualttiutta ja havaitsi, että ne kotitaloudet, joiden tulot putosivat vain hetkellisesti, jättivät useammin tuet hakematta. Tämä on ristiriidassa toimeentulotuen väliaikaisen tarkoituksen kanssa. Toisaalta, tukia eivät jättäneet hakematta ne kotitaloudet, jotka niitä kipeimmin tarvitsivat.

”Politiikkatoimen onnistuminen vaatii, että ohjelman yksityiskohdat tukevat sen tavoitteita”, Paukkeri sanoo. ”Jos hakukelpoiset kotitaloudet eivät hae tukia tai yritykset eivät hahmota niille tarkoitettuja kannustinjärjestelmiä, ei politiikkatoimella saavuteta haluttuja tavoitteita.”

Tuuli Paukkerin väitöskirja koostuu neljästä esseestä. Sosiaalietuuksien lisäksi Paukkeri käsittelee väitöskirjassaan työnantajien työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallia, sekä verotusta ja tulonsiirtoja kehittyvissä maissa.

KTM Tuuli Paukkerin väitöskirja ”Essays on public economics” .

äپdz:
Tuuli Paukkeri
0295 519 411
tuuli.paukkeri@vatt.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sotilaita maastopuvuissa metsässä, edessä naissotilaan kasvot
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yasmin Najjarin lyhytelokuva TJ28 on valittu Cannesin La Cinef -sarjaan

Aalto-yliopistolla on toista vuotta perättäin lyhytelokuva Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.
A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.