������

Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat lähes koko väestöllemme suojan sekä tavanomaiselta sodankäynniltä että ydin-, biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhilta. Aalto-yliopiston tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava.

”Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän merkittävin erityispiirre on sen rahoitusmalli: väestönsuojien rakennuskustannuksista vastaavat niiden omistajat – pääasiassa yksityiset kiinteistöjen omistajat – eivät veronmaksajat”, kertoo 17.6. väittelevä tekniikan lisensiaatti Pekka Kyrenius.

Kyreniuksen konetekniikan alan väitöskirja käsittelee väestönsuojia koskevan sääntelyn kehittymistä Suomessa vuosina 1954–2011. 

”Suomeen on laajan yhteistyön hengessä vuosikymmenten aikana rakennettu laadukas väestönsuojajärjestelmä, jonka infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4,4 miljardia euroa. Summa vastaa tarkasteluajankohdalta keskimäärin noin kolmen vuoden puolustusbudjettia. Järjestelmän kehittymistä voikin pitää harvinaisena menestystarinana”, Kyrenius sanoo.

Tutkimuksessa Suomen kehitystä verrataan vastaavaan kehitykseen myös kansainvälisesti.

”Väestönsuojajärjestelmämme on Pohjoismaiden kattavin, ja se tarjoaa tositilanteessa hieman ahtaan ja epämukavan, mutta kelvollisen ja toimivan suojan lähes koko väestölle.”

Kehitettävääkin silti löytyi.

”Ahtaissa väestönsuojissa suojautujat itse ovat suuri lämmön lähde. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista. Mahdollisista ilmastointitarpeista ja lämpötilan hallinnasta tarvitaankin lisää tutkimustietoa”, Kyrenius toteaa.

Viranomaisten laatimassa nykyisessä uhkamallissa suojautumisten ennakoidaan olevan toistuvia, mutta lyhyitä.

”Mahdollisten pitkien suojautumisjaksojen aikana lämpötilat saattavat osassa suojista kohota vaarallisiksi erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille, kuten vanhuksille”, Kyrenius sanoo.

Tarkasteluaikana Suomessa väestönsuojien kehittymiseen vaikuttivat muun muassa sodan ajan kokemukset, vaatimukset kustannustehokkuudesta, Suomen rooli puolueettomana maana sekä kansainväliset vaikutteet. Tarkoituksena on ollut sekä turvata väestö kustannustehokkaasti mahdollisen sodan aikana että tarjota väestölle suojautumisen aikana kohtuullisen turvallinen ja terveellinen ympäristö. 

Nykyinen pelastuslaki ja väestönsuoja-asetukset astuivat voimaan vuonna 2011. Nyt pelastuslakia ja väestönsuoja-asetuksia ollaan jälleen uudistamassa. Väestönsuoja-asetusten uudistustyö alkanee vuonna 2026.