Uutiset

Väitöstutkimus: Yhteishaussa epäonnistuminen on iso riski toisen asteen opinnoille

Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa toisen asteen tutkintoa.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Hanna Virtanen tutki taloustieteen väitöskirjassaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 15 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Näin ollen kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.

– Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta yleisemminkin. Tarvitaan tietoa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä toisen asteen suorittamista voitaisiin edistää, Hanna Virtanen sanoo.

Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa.

Noin neljä prosenttia peruskoulusta valmistuvista nuorista jää yhteishaussa kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa. Lisäksi epäonnistuminen yhteishaussa aiheuttaa huomattavaa viivettä toisen asteen tutkinnon suorittamisessa.

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yleisempää pienemmissä kuin suurissa kaupungeissa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen vaikuttaa tutkintojen lopullisiin suoritusmääriin kuitenkin enemmän pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tämä voi kertoa siitä, että suurissa kaupungeissa on tarjolla enemmän sellaista välivuoden toimintaa, joka ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkän aikavälin vaikutuksia.

Toiveita vastaamaton paikka jätetään herkemmin

Virtasen väitöstutkimus osoitti myös, että tutkinnon suorittamiselle on merkitystä myös sillä, vastaako saatu koulutuspaikka nuoren toiveita.

– Vähemmän mieleiseen hakutoiveeseen valituksi tuleminen heikentää tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä erityisesti heikosti peruskoulussa menestyneiden sekä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden joukossa. Epäonnistuminen ensimmäiseen toiveeseen valituksi tulemisessa myös siirtää monen nuoren opintojen aloittamista sekä lisää todennäköisyyttä vaihtaa koulutuspaikkaa myöhemmin, Hanna Virtanen kertoo.

Tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia.

Väitöskirjan tulokset antavat näyttöä siitä, että ammatillisen koulutuksen hyvä saatavuus on tärkeää peruskoulussa heikosti menestyneiden nuorten koulutusvalintojen kannalta. Lisäksi tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuspäätöksiin tulisikin puuttua varhaisessa vaiheessa.

Tutkimusaineisto perustuu pääosin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuosina 2000–2003 peruskoulun päättäneistä nuorista. Aineistossa seurataan näiden nuorten koulutukseen hakemista ja opintojen etenemistä aina vuoteen 2012 asti.

äöپܳܲ:

KTM Hanna Virtasen taloustieteen väitöskirja "Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 3.6.2016. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Toisen asteen tutkinnon suorittaminen Suomessa”. Väitöstilaisuus alkaa 3.6. klo 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Edwin Leuven (University of Oslo) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.

äپٴᲹ:

Hanna Virtanen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
p. (09) 609 90243
hanna.virtanen@etla.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kirjan kansi, jossa tekstiä, kuvassa kallio, graffiteilla peitetty bunkkeri ja Aalto-yliopiston logo
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin

Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Uudella ultraäänineulalla saadaan kaksin- tai kolminkertainen määrä kudosnäytettä verrattuna aikaisempiin neulabiopsian menetelmiin. Kuva: Kalle Kataila, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan

Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.
Bändi esiintyy lavalla, laulajalla pinkki hame, kitaristi mustissa, yleisön valot taustalla
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Musiikkialan toimijat: Alan arvo kaksinkertaistuu laajamittaisten yhdenvertaisuustoimien myötä vuoteen 2040 mennessä

Ala tavoittelee itsesäätelevää toimielintä ja musiikkialan arvon kaksinkertaistumista 11. toukokuuta julkaistavassa Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportissa.
Designs for a Cooler Planet
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus avautuu käytännön ratkaisuina syksyn näyttelyssä – Designs for a Cooler Planet inspiroi tutkijoiden ja opiskelijoiden töillä

Aalto-yliopiston vuoden suurin näyttely, Designs for a Cooler Planet, näyttää ensi syksynä tietä tulevaisuuteen. Esillä on yli 20 käytännön ratkaisua, kokeilua ja ideaa tutkijoilta ja opiskelijoilta.