Väitöstutkimus: Yhteishaussa epäonnistuminen on iso riski toisen asteen opinnoille
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Hanna Virtanen tutki taloustieteen väitöskirjassaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Suomessa lähes 15 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Näin ollen kustakin ikäluokasta noin 10 000 nuorta jää pelkän peruskoulututkinnon varaan.
– Nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta yleisemminkin. Tarvitaan tietoa siitä, minkälaisilla toimenpiteillä toisen asteen suorittamista voitaisiin edistää, Hanna Virtanen sanoo.
Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa.
Noin neljä prosenttia peruskoulusta valmistuvista nuorista jää yhteishaussa kokonaan ilman koulutuspaikkaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen heikentää lähes 10 prosenttiyksikköä todennäköisyyttä, että nuori suorittaa mitään toisen asteen tutkintoa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen kasvattaa myös riskiä jättää opinnot kesken tulevaisuudessa. Lisäksi epäonnistuminen yhteishaussa aiheuttaa huomattavaa viivettä toisen asteen tutkinnon suorittamisessa.
Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yleisempää pienemmissä kuin suurissa kaupungeissa. Ilman koulutuspaikkaa jääminen vaikuttaa tutkintojen lopullisiin suoritusmääriin kuitenkin enemmän pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Tämä voi kertoa siitä, että suurissa kaupungeissa on tarjolla enemmän sellaista välivuoden toimintaa, joka ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämisen pitkän aikavälin vaikutuksia.
Toiveita vastaamaton paikka jätetään herkemmin
Virtasen väitöstutkimus osoitti myös, että tutkinnon suorittamiselle on merkitystä myös sillä, vastaako saatu koulutuspaikka nuoren toiveita.
– Vähemmän mieleiseen hakutoiveeseen valituksi tuleminen heikentää tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä erityisesti heikosti peruskoulussa menestyneiden sekä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden joukossa. Epäonnistuminen ensimmäiseen toiveeseen valituksi tulemisessa myös siirtää monen nuoren opintojen aloittamista sekä lisää todennäköisyyttä vaihtaa koulutuspaikkaa myöhemmin, Hanna Virtanen kertoo.
Tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia.
Väitöskirjan tulokset antavat näyttöä siitä, että ammatillisen koulutuksen hyvä saatavuus on tärkeää peruskoulussa heikosti menestyneiden nuorten koulutusvalintojen kannalta. Lisäksi tulokset osoittavat, että peruskoulunaikaisilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutuspäätöksiin tulisikin puuttua varhaisessa vaiheessa.
Tutkimusaineisto perustuu pääosin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin vuosina 2000–2003 peruskoulun päättäneistä nuorista. Aineistossa seurataan näiden nuorten koulutukseen hakemista ja opintojen etenemistä aina vuoteen 2012 asti.
äöپܳܲ:
KTM Hanna Virtasen taloustieteen väitöskirja "Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland" tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 3.6.2016. Väitöskirjan suomenkielinen otsikko on "Toisen asteen tutkinnon suorittaminen Suomessa”. Väitöstilaisuus alkaa 3.6. klo 12 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Chydenia-rakennuksen Stora Enso -salissa (Runeberginkatu 22–24, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii professori Edwin Leuven (University of Oslo) ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas.
äپٴᲹ:
Hanna Virtanen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
p. (09) 609 90243
hanna.virtanen@etla.fi
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.