Valokuvaaja törmäsi kaukokartoittajiin – syntyi kirja metsästä, näkemisestä ja tieteen tarkoituksesta
Pari vuotta sitten valokuvauksen maisteriopiskelija Sheung Yiu törmäsi Aalto-yliopiston kampuksella ryhmään, joka kuvasi puita kiehtovan näköisillä laitteilla.
Yiu ryhtyi juttusille tohtorikoulutettava Daniel Schraikin kanssa ja sai tietää, että kyse oli maalaserkeilauksesta. Se on maanpinnalta tapahtuvaa lasermittausta, joka kokoaa pistemäisistä havainnoista kolmiulotteisen pistepilven visualisointeja ja mittauksia varten.
Laserkeilaus on osa maastototuusmittauksia, joita Schraik tekee kaukokartoituksen professori Miina Rautiaisen tutkimusryhmässä. Kaukokartoitus taas tarkoittaa kaukana olevien ilmiöiden mittausta satelliittien, lentokoneiden tai vaikka dronien kantamien mittalaitteiden ottamien kuvien avulla.
Rautiaisen ryhmä kehittää kaukokartoitusmenetelmiä metsien, erityisesti niiden latvuston, tutkimiseen, ja maastototuuskuvausten tarkoitus on selvittää, miten hyvin satelliittikuvista saatava tieto pitää paikkaansa.
Tiedevalokuvauksen parissa jo aiemmin työskennellyt Yiu innostui heti.
”Jatkoimme keskustelua ja siitä syntyi ensin idea näyttelystä ja sen menestyksen jälkeen kokonaisesta kirjasta”, nyt väitöskirjaa tekevä Yiu kertoo.
Hohtavia palloja ja hikipisaroita
Syyskuussa ilmestyvä Ground Truth vie nimensä mukaisesti maastototuuden äärelle, Hyytiälän metsäasemalle, jossa Miina Rautiaisen tutkimusryhmä teki mittauksia kesällä 2019.
Yiu sanoo, että kirjan sanoma on näkemisen kerroksellisuus.
”Kirja leikittelee ulottuvuuksilla. Yhtäällä on vanha, rakkaussuhdemainen tapa katsoa ympäröivää maisemaa; toisaalla kaukokartoituksen tapa pureutua siihen. Minä voin nähdä puun kaarnan värit ja muodot, tutkija taas siitä kerättävän datan”, hän pohtii.
Kirja sisältää Yiun kuvien lisäksi arkistojen aarteita muun muassa Metsähallituksen kokoelmista, muistiinpanoja, pistepilvikuvia sekä kaukokartoituskuvia. Yiun omiin suosikkeihin kuuluu hänen ottamansa kuva laserkeilauksessa käytettävästä tähyksestä.
”Kuvassa tähys hohtaa valkoisena pallona vihreyden keskellä, aivan kuin sillä olisi sädekehä ympärillään.”
Mukana on myös kaksi esseetä, joissa Yiu ja Rautiainen ryhmineen pohtivat valokuvaajan ja tutkijan työn merkitystä.
Rautiainen sai vuonna 2017 Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n miljoonarahoituksen kaukokartoitusmenetelmien kehittämiseen. Esseessä hän kuvaa ryhmänsä kanssa sitä, miten työn isompi tavoite voi unohtua edistysaskelten metsästämisen keskellä.
”Haluamme tehdä mittauksista tarkempia ja tarkempia, mutta meidän pitäisi myös miettiä sitä, mitä tarkkuudella saavutetaan, mitä käyttöä sillä on. Itse ajattelen, että projektit ja niiden tulokset ovat kuin pieniä palikoita, joista syntyy holistisempi kuva maapallon kasvillisuudesta”, hän sanoo.
۳ٱٲö valokuvaajan kanssa oli hauska ja inspiroiva kokemus. Rautiaisen suosikkikuva on selvä.
”Se on kuva hikipisarasta tutkijatohtori Aarne Hovin kasvoilla. Se kiteyttää monella tavalla sen, mistä meidän työssämme on kyse.”
(eriskayconnection.com)
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.