Vanhenevat verkot
Vanhemmiten voi huomata, että sanoja ei aina tahdo löytyä entiseen tapaan ja uuden ihmisen nimen mieleen painaminen voi tuottaa vaikeuksia.
Tällaiset kognitiivisiin kykyihin liittyvät muutokset eivät ole vain Alzheimerin taudinkuvaan liittyviä harmeja, vaan ne ovat osa myös normaalia ikääntymistä.
Tällä hetkellä tutkijat tietävät, mitkä aivoalueet aktivoituvat nuorilla ihmisillä, kun he käsittelevät kielellisiä ongelmia. Ikääntyneiden ihmisten aivoverkostoista ei ole yhtä laajaa tietämystä.
“Tiedetään, että aivoverkostot muuttuvat ikääntymisen myötä. Niiden yhteyttä toimintakyvyn heikentymiseen, kuten sanojen ja nimien muistamiseen, ei kuitenkaan tunneta”, sanoo Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella työskentelevä tutkija Mia Liljeström.
Liljeström pyrkii kuromaan umpeen kuilua, joka vallitsee nuorten ja vanhojen ihmisten aivoverkostoihin liittyvän tietämyksen välillä tutkimalla aivokuvantamisen ja uusien laskennallisten menetelmien avulla, miten kielelliset aivoverkostot muuttuvat normaalin ikääntymisen myötä.
Ikääntymiseen liittyvänä rakenteellisena aivoverkostojen muutoksena pidetään esimerkiksi sitä, kun synapsit vähenevät etuotsalohkon alueella. Rakenteellisten muutosten oletetaan heijastuvan muutoksiksi aivojen toiminnallisissa verkoissa. On esimerkiksi mahdollista, että jokin aivoalue ei aktivoidu samalla tavalla ikääntyneellä henkilöllä kuin nuorella henkilöllä.
Toiminnallisten verkostojen muutokset saattavat näyttäytyä ulospäin kognitiivisten toimintojen heikentymisenä.
Ikääntymisen aiheuttamien muutosten osoittamiseksi Liljeströmin on vertailtava nuorten ja vanhojen koehenkilöiden aivoverkostojen toimintaa.
Hän on aloittanut aivokuvantamisaineiston keräämisen tekemällä aivoverkostojen MEG-mittauksia. Kesällä 2019 alkaneisiin tutkimuksiin osallistuu yhteensä 25 nuorta aikuista ja 25 ikääntynyttä aikuista ja tutkimuksessa käytetään Aalto-yliopiston aivokuvantamiskeskuksen huipputason tekniikkaa.
Ymmärrys normaalista ikääntymisestä välttämätöntä Alzheimer-potilaiden tutkimiseksi
Normaaliin ikääntymiseen liittyvien muutosten ymmärtäminen on Liljeströmille pakollinen välivaihe matkalla kohti tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitetta.
Tutkimuksen on tarkoitus johtaa lopulta Alzheimer-potilaiden aivokuvantamiseen.
Sitä ennen on kuitenkin tiedettävä, mitä aivoissa tapahtuu normaalin ikääntymisen myötä, jotta voidaan erottaa normaalit muutokset sairauden aiheuttamista muutoksista.
Liljeströmin mukaan tulevaisuudessa vanhenemiseen ja muistisairauksiin liittyviä aivoverkostoissa tapahtuvia muutoksia voidaan mahdollisesti havaita MEG-kuvantamisella ennen kuin ne näkyvät käyttäytymisessä.
Tosin tällä hetkellä Alzheimerin taudin aiheuttamien muutosten aikainen havaitseminen hyödyttäisi vain vähän, sillä Alzheimerin taudin parantavia lääkkeitä ei ole vielä olemassa.
“Lääkkeitä kehitetään kuitenkin kovaa vauhtia”, Liljeström toteaa.
Tulevaisuudessa lääkkeistä on eniten hyötyä, jos sairaus voidaan todentaa varhaisessa vaiheessa, ennen kuin aivoissa on tapahtunut peruuttamatonta rappeutumista.
Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt tutkimukseen 30 000 euron ja 20 000 euron rahoituksen vuoden 2018 ja 2019 apurahahauissa.
äپdz:
Mia Liljeström
Tutkija
Aalto-yliopisto
mia.liljestrom@aalto.fi
040 512 0212
Teksti: Emilia Mäenpää,
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.